Lyhyesti sanottuna tämä oppi, jota Brigham Young
levitti, sisälsi seuraavaa:
Ennen tuloaan maan päälle Aadam ja Eeva
olivat olentoja, jotka olivat käyneet läpi kuolevaisuuden jollakin
toisella planeetalla ja ansainneet selestisen korotuksen, eli heistä
oli tullut jumalia. Patriarkaalisen päänsä Elohimin johdolla Aadam,
joka silloin tunnettiin arkkienkeli Miikaelina, laskeutui järjestämään
maata Jehovan kanssa. Ennen kuin Miikael järjesti materian fyysiseksi
maaksi, hän pani alulle kaikkien planeetalle tulevien henget, myöskin
Jeesuksen hengen.
Sitten Aadam
ja Eeva tulivat maan päälle selestisissä ruumiissaan lihaa ja luita
(ei verta). Syömällä maan hedelmiä heidän ruumiinsa muuttuivat kuolevaisiksi,
ja 'unohduksen verho' laskeutui heidän ylleen estäen heitä muistamasta
aikaisempia olemassaolojaan jumaluuksina.
Syntiinlankeemus
oli suunniteltu ja tarpeellinen askel jotta ihmiskunnan tabernaakkeleita
(ruumiita) voitaisiin alkaa valmistaa ja näin saattaa aikaisemmassa
olemassaolossa sijaitsevat henget alkamaan matkansa kohti korotusta.
Tämän tehtävän
suoritettuaan Aadam ja Eeva palasivat aikaisempaan kirkkauteensa
selestisessä valtakunnassa. Aikanaan isä Aadam kohtasi neitsyt Marian
ja siitti Jeesuksen lihassa samalla tavalla kuin kaikki ihmiset
siitetään.
Ennen tuhatvuotista
valtakuntaa Aadam on lisäävä Kristuksen luottamustehtävää koskemaan
koko maailmaa, antaen Kristukselle voiman ja valtuuden hallita tuhat
vuotta. Maailman lopussa Kristus sitten luovuttaa valtakuntansa
isä Aadamille, joka vuorostaan luovuttaa oman valtakuntansa omalle
isälleen, ja niin edelleen. Uskollisilla mormoneilla, jotka ovat
pitäneet selestiset lait, on myös mahdollisuus sellaiseen iankaikkiseen
lisääntymiseen tulemalla muiden maailmoiden Aadameiksi ja Eevoiksi.
Ylläoleva kuulostaa aika kummalta useimpien mormonien
mielestä, kun he kuulevat sen ensi kertaa. Useimmista muista kristityistä
se on naurettavaa, ja on ymmärrettävää miksi siitä kohuttiin niin
kovasti, kun ulkopuoliset tulivat siitä tietoisiksi 1800-luvun loppupuoliskolla.
Kirkon selitykset
tästä epätavallisesta opista ovat vaihdelleet ajan kuluessa. Vaikka
Brigham Young opetti sitä vuosikymmenien ajan ja kirkon johtavat auktoriteetit
hyväksyivät sen tuolloin (huomattavan poikkeuksen teki Orson Pratt),
ulkopuolisten hyökkäykset jätettiin yleensä huomiotta tai sitten paikalliset
johtajat, jotka eivät olleet täysin tietoisia opetusten ulottuvuudesta,
antoivat kieltäviä lausuntoja. Kun kirkko sitten siirtyi 20. vuosisadalle,
tunsivat johtavat auktoriteetit, että oli paras olla keskustelematta
asiasta ja antaa sen vaipua unhoon, oppia silti kieltämättä.
Ulkopuoliset jatkoivat
kuitenkin asian käsittelyä siteeraten pisteliäästi Brigham Youngin
lausumia, jotka erityisesti koskivat oppia. Viime aikoina kirkko on
kohdannut haasteen antamalla vääristettyä tietoa, kuten esimerkiksi
näissä kohdissa:
"Me varoitamme teitä levittämästä oppeja,
jotka eivät ole pyhien kirjoitusten mukaisia ja joita joidenkin
menneiden sukupolvien johtavien auktoriteettien väitetään opettaneen.
Sellainen on esimerkiksi Aadam = Jumala -teoria. Me tuomitsemme
sen teorian ja toivomme, että kaikki varovat sitä ja muita sen kaltaisia
vääriä oppeja."
Spencer W. Kimball, Deseret News, Church Section,
9.10.1976
"... On niitä, jotka uskovat, tai sanovat uskovansa,
että Aadam on meidän isämme ja Jumalamme, että hän on meidän henkiemme
ja ruumiidemme isä, ja että häntä me palvomme. Perkele pitää tätä
harhaoppia yllä keinona hankkia käännynnäisiä palvontaan. Se on
vastoin koko pelastussuunnitelmaa, joka ilmenee pyhistä kirjoituksista.
Se, joka on lukenut Mormonin kirjan ja se, joka on saanut temppeliendowmenttinsa,
ja silti uskoo Aadam = Jumala -teoriaan, ei ansaitse tulla pelastetuksi."
Apostoli Bruce R. McConkie Brigham Youngin yliopiston Marriott
Centerissä pitämässään puheessa v. 1980.
Ankaria sanoja, sillä ne tuomitsevat kirvelevällä
tavalla sekä itse opin että henkilön, joka oli kirkon toinen "profeetta,
näkijä ja ilmoituksensaaja".
Seuraavasta käy ilmi kuinka Brigham Young
- opetti oppia avoimesti
- opetti sitä vuosikausia
- opetti sitä huolimatta mm. Orson Prattin kiihkeästä vastustuksesta
- väitti että Joseph Smith itse opetti sitä
- vahvisti, että Jumala itse paljasti sen hänelle
- mikä merkittävintä, sisällytti opin kirkon pyhimpiin
rituaaleihin, temppeliendowmenttiin, missä se pysyi seuraavien
kolmen presidentin aikanakin.
Eräs asia on muuttunut huomattavasti viime vuosina — useimmat mormonikirkon puolestapuhujat, jotka ovat tutkineet asiaa, myöntävät avoimesti,
että Brigham Young uskoi tähän oppiin. Puolustaakseen hänen profeetanasemaansa
samoin kuin kirkon itsensä auktoriteettia he käyttävät seuraavaa järkeilyä:
Se ei ollut virallinen oppi, vaan vain hänen yksityinen mielipiteensä.
Ihme kyllä Young tunnusti tätä oppia paitsi yksityisesti, myös seuraavilla
näyttämöillä:
- Profeettain koulu
- puolivuotisyleiskonferenssi
- puolivuotispappeuskonferenssi
- temppeli.
Epäilemättä Young omasta mielestään levitti oppia profeetan-ominaisuudessaan
kirkossa. Hän aikoi opista MAP-kirkon jumalakäsityksen laajentumaa,
ja tarkoitti että siitä tulisi olennainen osa jokaisen pyhän uskomuksesta
jumaluuteen.
Brigham Young
ei yksinään opettanut sitä, vaan se liitettiin jokaiseen evankeliumin
ja opin opetukseen. Temppelissä sitä opetettin kirjaimellisesti osana
verhon luona annettavaa luentoa. Se löytyy Brigham Youngin, Wilford
Woodruffin ja muiden kirkon johtajien saarnoista.
Kirkon julkaisuista
kuten Deseret Newsistä ja Elders' Journalista (Vanhinten
lehti) tuli kanavia opin käytäntöön saattamiselle. Sitä opetettiin
myös lähetyssaarnaajajulkaisuissa ja se kuvastuu tuon ajan kirkon
kirjoituksissa ja lauluissa. On olemassa selviä merkkejä siitä, että
Joseph Smith itse aikoi panna opin käytäntöön, kuten Brigham Young
väittikin.
Tarkastelkaamme
aluksi Brigham Youngin omia sanoja (niitä on olemassa paljon enemmän
kuin mitä tässä otetaan esille) ja lähteitä sekä ajankohtaa, jolloin
hän puhui:
"Hän on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
sekä ruumiin että hengen Jumala ja isä: ja hän on meidän henkiemme
isä ja meidän lihamme isä alussa. Ette väitä vastaan kun joku apostoli
sanoo, että hän tosiasiallisesti on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala ja isä, ja meidän henkiemme isä...
Sanon teille
yksinkertaisesti, että hän on meidän isämme; meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen Jumala ja isä, ja meidän henkiemme isä ...
Sanon, ettei
häntä tehty tämän maankamaran tomusta, vaan sen maankamaran tomusta,
jolla hän kunnioitti kutsumustaan, uskoi Pelastajaansa eli vanhempaan
veljeensä, ja uskollisuutensa kautta pelastettiin ja sai kirkkauden
ylösnousemuksen ...
Meidän henkemme
ja koko ihmiskunnan henget saivat alkunsa Aadamista ja Eevasta ...
Sanon teille,
että kun näette Isänne taivaassa, näette Aadamin; kun näette äitinne,
joka kantoi teidän henkeänne, näette äiti Eevan."
Brigham Young saarnojen käsikirjoituksia, 8.10.1854
"Aadam oli kuolematon olento kun hän tuli maan
päälle. Hän oli elänyt samankaltaisen maan päällä. Hän oli saanut
pappeuden ja sen avaimet, ja oli ollut uskollinen kaikessa, saanut
ylösnousemuksen ja korotuksensa jota kruunasi kirkkaus, kuolemattomuuden
ja iankaikkisen elämän, ja laskettiin Jumalien joukkoon, sillä
sellainen hänestä tuli uskollisuutensa kautta."
Brigham Youngia siteerattu L. John Nuttallin päiväkirjassa, 7.2.1887
"Nyt kuulkaa, maan asukkaat, juutalaiset ja pakanat,
pyhät ja syntiset! Kun isämme Aadam tuli Eedenin puutarhaan, hän
tuli sinne selestisessä ruumiissa, ja toi mukanaan Eevan, yhden
vaimoistaan. Hän auttoi tämän maailman luomisessa ja järjestämisessä.
Hän on Miikael, arkkienkeli, Vanhaikäinen! josta pyhät miehet
ovat kirjoittaneet ja puhuneet. Hän on meidän Isämme ja meidän
Jumalamme ja ainoa Jumala jonka kanssa joudumme tekemisiin. Jokainen
maan asukas, tunnustaa hän sitten kristillistä uskoa tai ei, on
joutuva kuulemaan sen, ja tietää sen ennemmin tai myöhemmin...
Kun Aadam
ja Eeva olivat syöneet kiellettyä hedelmää, heidän ruumiinsa muuttuivat
kuolevaisiksi sen vaikutuksesta ja siksi heidän jälkeläisensä
olivat kuolevaisia. Kun neitsyt Maria tuli raskaaksi Jeesus-lapsesta,
Isä oli siittänyt hänet oman kuvansa mukaan. Ei hän siinnyt Pyhästä
Hengestä. Ja kuka on tuo Isä? Hän on ihmissuvun ensimmäinen; ja
kun hän sai ruumiin, sen pani alkuun hänen Isänsä taivaassa. ...
Sama henkilö
joka oli Eedenin puutarhassa, ja joka on meidän Taivaallinen isämme,
siitti lihassa Jeesuksen, vanhemman veljemme. Miettiköön jokainen,
joka nämä opit kuulee, ennen kuin väheksyy niitä ja kohtelee niitä
välinpitämättömyydellä, koska hän todistaa pelastuksestaan tai
tuomiostaan."
9.4.1852 Journal of Discourses, Vol. 1, ss. 50-51.
"Kuka hänet pani alkuun? Hänen Isänsä, ja hänen
isänsä on meidän Jumalamme, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
isä. Kuka hän on? Hän on Isä Aadam; Miikael; Vanhaikäinen."
Brigham Youngin saarnojen käsikirjoituksia, 19.2.1854
"Joitakin vuosia sitten ilmoitin opin, jonka mukaan Aadam on meidän Isämme ja Jumalamme. Tämä koituu kiroukseksi
monille Israelin vanhimmille johtuen heidän tyhmyydestään sitä
kohtaan. Vielä he jatkuvasti matelevat pimeydessä. Se on yksi
taivaan tarkoituksenmukaisen järjestelyn kirkkaimpia ilmoituksia.
Silti tämä maailma pitää sitä pilkkanaan."
Brigham Youngin saarnojen käsikirjoituksia, 8.10.1861
"On vain yksi elävä ja tosi jumala, henkiemme
isä. No, kuka on tämä henkiemme isä? ... Kerran otin vapauden
kertoa sen, ja kerroin sen tavalla, joka ei saavuttanut heidän
ymmärtämystään, ja ehkä otan asian esille uudelleen tänä iltana,
ettekä te ymmärrä, mutta teillä on Kaikkivaltiaan henki luonanne
auttamassa teitä arvostamaan sitä. ... Tiedän, että se on aihe,
joka ei tunnu niin läheiseltä ymmärryksellemme tänä päivänä kuin
toivoisimme tai mitä se jonakin päivänä on oleva, ja se on aihe,
jonka ei pitäisi häiritä meitä lainkaan, kaikki senkaltaiset asiat
selviävät mielissänne vähitellen.
Kerron teille
uskomukseni persoonasta jota kutsutaan Vanhaikäiseksi, Ruhtinaaksi
jne., mutta en kerro sitä saadakseni muiden mielissä asian päätetyksi;
vaikka minulle tämä on yhtä kirkas kuin aurinko, yhtä yksinkertaista
kuin aakkosto. Ymmärrän sen kuin tieni kotiin. En ymmärtänyt sitä
ennen kuin mieleni valaistiin hengellä ja Jumalan ilmoituksilla;
niin ette myöskään te ymmärrä ennen kuin Isämme taivaassa ilmoittaa
asiat teille. Minun mielessäni ja tunteissani nuo asiat ovat kaikki
selviä ja helppoja ymmärtää."
Brigham Youngin saarnojen käsikirjoituksia, 25.4.1855
"Kuinka paljon onkaan epäuskoa Myöhempien Aikojen
Pyhien mielissä yhdestä erityisestä opinkappaleesta, jonka paljastin
heille — ja jonka Jumala paljasti minulle — nimittäin että Aadam
on Isämme ja Jumalamme — ... Isämme Aadam on mies, joka seisoo
portilla ja hänellä on iankaikkisen elämän ja pelastuksen avaimet
kaikille lapsilleen, jotka ovat tulleet tai tulevat maan päälle...
Me sanomme,
että Isä Aadam tuli tänne ja auttoi maan muodostamisessa. Kuka
hän on? Hän on Miikael, suuri ruhtinas, ja Eloheim sanoi hänelle
"mene ja valmista maa." ...
Isä Aadam
tuli tänne, ja sitten he toivat hänen vaimonsa... Sitten hän sanoi:
"Haluan henkilapsieni tulevan ja asuvan täällä. Kerran minä asuin
kuolevaisessa tilassa samankaltaisen maan päällä. Minä olin uskollinen,
sain kruununi ja korotukseni. Minulla on etuoikeus jatkaa työtäni,
ja sen lisääntymiselle ei ole loppua. Haluan, että minulle henkimaailmassa
syntyneet lapset tulevat tänne ja saavat lihalliset ruumiit."
Deseret News, 18.6.1873
Varmasti ne, jotka kuuntelivat Brigham Youngia, olivat
tietoisia tästä opista, kuten seuraavat sitaatit osoittavat:
Hosea Stout — "Taas kokous tänä
iltana. Presidentti B. Young opetti että Aadam oli Jeesuksen isä
ja ainoa Jumala meille."
Hosea Stoutin päiväkirja, perjantai 9.4.1852
Samuel Roger — "Meillä oli paras konferenssi,
mihin koskaan olen ottanut osaa. Presidentti Brigham Young sanoi,
että henkemme syntyivät ennen kuin Aadam tuli maan päälle, ja
että Aadam auttoi maan muodostamisessa, että hänellä oli selestinen
ruumis tullessaan maan päälle, ja että hän toi vaimonsa tai yhden
vaimoistaan mukanaa, ja että Eeva oli myös selestinen olento,
ja että he söivät maan hedelmiä kunnes saivat maan lapsia, hän
sanoi että Aadam on ainoa Jumala meille, ja että Pyhä Henki ei
siittänyt Kristusta vaan sen teki Isä Aadam."
Samuel Rogerin päiväkirja, 16.4.1852
Wilford Woodruff — "Sitten puhui presidentti
Brigham Young & teki paljon hyviä huomautuksia...
Hän sanoi että meidän Jumalamme oli Isä Aadam. Hän oli Pelastajan
Jeesuksen Kristuksen Isä -- Meidän Jumalamme ei ollut enempää
eikä vähempää kuin Aadam, arkkienkeli Miikael."
Wilford Woodruffin päiväkirja, 19.2.1854
Heber C. Kimball — "Olen kokemuksesta
oppinut, ettei tälle ihmiskunnalle ole muuta Jumalaa kuin tämä
yksi, ja Hän on Herra mitä tulee tähän maahan -- ensimmäinen ihminen.
Tuo ensimmäinen ihminen lähetti oman poikansa pelastamaan maailmaa.
Journal of Discourses, 4:1
Ennen vuotta 1900 mormonien temppeliseremonia opetti
tarkoin sanakääntein Aadam—Jumala-oppia. Ellei endowmentin vastaanottaja
ollut saanut tätä tietoa symbolisessa muodossa siihen mennessä kun
lähestyi verhoa, se annettiin hänelle "luennossa verhon luona". Brigham
Young pani tuon luennon alulle 1.2.1877 St. Georgen temppelissä, ja
aikoi siitä mallia kaikille verhon luona annetuille luennoille. L.
John Nuttall, joka toimi temppelin kirjurina Brigham Youngin johdon
alaisena, kirjasi sen ja auttoi lopullisesti muodostamaan sen. Seuraava
teksti on hänen päiväkirjastaan, ja edustaa luennon ydinsisältöä:
Luomistyönsä aikana Jumalat sopivat keskenään
maan muodostamisesta ja siitä että Miikael eli Aadam pannaan sen
päälle. Nämä asiat joista olen puhunut ovat niitä joita kutsutaan
jumaluuden mysteereiksi, mutta ne saavat teidät ymmärtämään Jeesuksen
ilmauksen, jonka hän puhui Jerusalemissa ollessaan: "Tämä on iankaikkinen
elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja
hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen." [Joh.
17:3]
... Aadam oli
kuolematon olento joka tuli tämän maan päälle; hän oli asunut samankaltaisen
maan päällä kuin meidän maamme; hän oli saanut pappeuden ja sen
avaimet, ja oli ollut uskollinen kaikessa ja saavuttanut ylösnousemuksensa
ja korotuksensa, ja kruunattiin kirkkaudella, kuolemattomuudella
ja iankaikkisilla elämillä, ja laskettiin Jumalien joukkoon sillä
sellainen hänestä tuli uskollisuutensa kautta. Ja hän oli pannut
alkuun kaikki henget jotka tulisivat tämän maan päälle.
Ja Eeva, meidän
yhteinen äitimme, joka on kaiken elävän äiti, kantoi noita henkiä
selestisessä maailmassa. Ja kun Elohim, Jehova ja Miikael, joka
on Aadam, yhteinen isämme, järjestivät tämän maailman, Aadamilla
ja Eevalla oli etuoikeus jatkaa etenemisen työtä. Siispä he tulivat
tämän maan päälle ja panivat alkuun suuren työn muovaten ruumiita,
joissa nuo henget voisivat asua. Ja kun Aadam ja ne jotka häntä
auttoivat olivat saaneet tämän valtakunnan, meidän maailmamme, valmiiksi,
hän tuli sinne, ja nukkui ja unohti kaiken, ja hänestä tuli kuin
pieni lapsi...
... Kun Aadam
ja Eeva asetettiin tämän maan päälle, he olivat kuolemattomia olentoja
lihaa, luuta ja jänteitä. Mutta syödessään maan hedelmiä puutarhassa
hoitaessaan maata heidän ruumiinsa muuttuivat kuolemattomista kuolevaisiksi
olennoiksi joissa veri kiersi heidän suonissaan elämän toimintana...
Isä Aadamin
vanhin poika (Pelastaja Jeesus), joka on perheen perillinen, on
isä Aadamin esikoinen henkimaailmassa, joka lihan tavan mukaan on
ainosyntyinen niin kuin on kirjoitettu. (Jumaluudessaan hän oli
mennyt takaisin henkimaailmaan ja sitten tuli hengessä Mariaan ja
hän tuli raskaaksi.) Sillä kun Aadam ja Eeva olivat saattaneet loppuun
työnsä tässä maailmassa, he eivät laskeneet ruumiitaan tomuun, vaan
palasivat henkimaailmaan josta olivat tulleet.
L. John Nuttallin päiväkirja, 7.2.1877
Tämä luento säilyi temppeliseremonian osana presidenttien
Brigham Young, John Taylor, Wilford Woodruff ja Lorenzo Snow kausilla.
Apostoli
Orson Pratt kieltäytyi vakaasti hyväksymästä oppia ja kävi jatkuvaa
kiistaa Brigham Youngin kanssa vuosikausia. Vuonna 1875, noin kaksi
vuotta ennen kuolemaansa, Brigham Young järjesti uudelleen Kahdentoista
koorumin virkaikäjärjestyksen asettaen kolme muuta Orson Prattin
edelle. Pratt ei siten kohonnut kirkon presidentiksi, mikä olisi
tapahtunut ilman muutosta. Young väitti, että se tapahtui Prattin
kirkosta erottamisen johdosta v. 1842, vaikka asian ydin näyttää
olleen siinä, ettei hän milloinkaan halunnut Prattista seuraajaansa.
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Prattin [väliaikainen] erotus
oli tulosta hänen kapinoinnistaan Joseph Smithiä vastaan, koska
Smith aikoi avioitua Sarah Prattin kanssa sen jälkeen kun oli lähettänyt
Orsonin merentakaisiin maihin lähetystyöhön.
Vuonna 1860
Kahdentoista koorumi kokoontui keskustelemaan Prattin vastustuksesta
Youngin opetuksia kohtaan:
O. Pratt: Mitä tulee siihen, että
Aadam olisi meidän Isämme ja Jumalamme; en ole tuonut sitä julki,
mutta sanon suoraan, etten tunne mitään luottamusta siihen, vaikka
veli Kimball on sitä puolustanut korokkeelta, ja sen on jälkeenpäin
vahvistanut veli Brigham.
Olen kuullut veli Brighamin sanovan, että Aadam on meidän henkiemme
Isä ja että hän tuli tänne langetakseen syntiin omien lastensa tähden;
ja minä sanoin hänelle, se johtaa loputtomaan määrään syntiinlankeemuksia,
jotka saavat aikaan surua ja kuolemaa; tämä on vastenmielistä tunteilleni...
O. Hyde (Koorumin presidentti): Jos väittää, että tämä on
Jumalan valtakunta ja että on olemassa johtava voima, ja myöntää,
että hän voi edistää harhaista oppia, on kuin laskisi kirveen puun
juurelle. Sallisiko Hän puhetorvensa harhautua? Ei, Hän poistaisi
hänet, ja panisi toisen hänen tilalleen. Veli Brigham saattaa erehtyä
hevosen tai talon ja maan hinnassa, mutta Jumalan ilmoitusten kyseessä
ollessa, kuka sanoo: "Näin sanoo Herra", ellei niin ole laita? En
tiedä yhtään tapausta.
Kuka on taivaallinen Isämme? Yhtä hyvin Isä Aadam kuin kukaan toinen
hyvä ja lain pitävä olento. Minä olen näkevä hänet joskus, jos teen
oikein.
J. Taylor: Kun veli Brigham kertoo minulle jotakin, minä
otan sen vastaan ilmoituksena. Jotkut asiat vaikuttavat ristiriitaisilta
olematta sitä todella.
O. Hyde: En minä näe mitään ristiriitaa tai vastakohtia B.
Youngin & J. Smithin välillä.
G. A. Smith: Hänen [Orsonin] on tunnustettava Brigham Young
kirkon presidentiksi joka toimii tehtävässään, mutta hän [Orson]
tunnustaa hänet vain höpöttäväksi tyhmyri-paraksi, hän [Orson] saarnaa
oppeja jotka ovat Josephia ja kaikkia muita ilmoituksia vastaan.
Kuten Brigham Young väitti, Aadam—Jumala-oppi sai todennäköisesti
alkunsa Joseph Smithistä, joka ei koskaan avoimesti julistanut oppia,
kuten ei myöskään julkisesti saarnannut moniavioisuutta. Seuraavat
lähteet vahvistavat tätä näkökulmaa:
Onko taivaitten taivaassa johtajaa? Kyllä,
emmekä voi tulla toimeen ilman sellaista, kuka hän onkin, voi häntä
kutsua Jumalaksi. Joseph sanoi, että Aadam on Isämme ja Jumalamme.
Brigham Young, Journal History of the Church, 14.5.1876
Profeettojen koulun kokouksessa presidentti Young
sanoi, että Aadam oli Miikael, arkkienkeli, ja että hän oli Jeesuksen
Kristuksen isä ja on meidän Jumalamme ja että Joseph opetti tätä
periaatetta.
Wilford Woodruffin päiväkirja, 16.12.1867
Vaikka Joseph Smith ei koskaan saarnannutkaan oppia
selvin sanakääntein, hän selvästikin vihjasi siihen:
Pappeus annettiin ensin Aadamille; hän
oli ensimmäinen, joka kutsuttiin johtamaan armotaloutta, ja hänellä
oli johtamisen avaimet sukupolvesta toiseen. Hän sai sen luomisessa,
ennen kuin maailmaa olikaan, kuten kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen
kirjassa luvussa yksi jakeissa 26, 27 ja 28. Hänen vallittavakseen
annettiin kaikki elävät olennot. ...
Daniel puhuu
kirjansa seitsemännessä luvussa Vanhaikäisestä. Hän tarkoittaa sillä
vanhinta ihmistä, isäämme Aadamia, Miikaelia, joka on kutsuva lapsensa
koolle ja pitävä neuvoa heidän kanssaan valmistaakseen heidät Ihmisen
Pojan tulemiseen. Hän [Aadam] on ihmissuvun isä, ja hän on kaikkien
ihmisten henkien johdossa, ja kaikkien niiden, joilla on ollut avaimet
hallussaan, on seistävä hänen edessään tässä suuressa neuvonpidossa.
... Ihmisen Poika seisoo hänen [Aadamin] edessään, ja hänelle [Jeesukselle]
annetaan kirkkaus ja valta-asema. Aadam luovuttaa Kristukselle huoneenhallituksensa,
joka hänelle oli annettu maailman avainten hallussapitäjänä, mutta
hänelle jää silti asemansa ihmissuvun päänä.
Profeetta Joseph Smithin opetuksia, ss. 155-6.
MAP-kirkon pääasiallinen kanta on joidenkin jäsenten
esittämänä se, ettei Aadam = Jumala -teoria ole kirkon
virallista oppia, vaan Brigham Youngin henkilökohtainen uskomus, ja
että profeetoilla voi olla yksityisiä, erheellisiä mielipiteitä, mutta
ne eivät vaikuta heidän asemaansa profeettoina.
Loppulause
Täysin varmasti Brigham Young piti itse sitä oppina,
jopa käytti oppi-sanaa useassa tapauksessa viitatessaan siihen. Mormonikirkon
puolestapuhujat eivät yleensä käsittele sitä, että Brigham Young liitti
opin temppeliseremonioihin, joiden tarkoituksena on saada kelvolliset
ymmärtämään jumaluuden mysteereitä, ja joiden piti oleman Joseph Smithin
paljastamia ilmoituksia.
Sitä paitsi osoittavat
kirkon tuon ajan johtavien auktoriteettien yksityiset päiväkirjat,
paitsi Orson Prattia, että he ymmärsivät ja hyväksyivät Brigham Youngin
julistukset aiheesta.
Youngin jälkeen
kolme presidenttiä, jotka kaikki olivat mukana riidoissa Orson Prattin
vastustaessa oppia, ja jotka pitivät Brigham Youngin puolta, antoi
opetuksen säilyä koskemattomana temppeliseremonioissa. Joseph F. Smith
poisti sen, ei siksi että hän olisi vastustanut oppia, vaan ulkopuolisten
sitä vastaan tekemien hyökkäysten vuoksi, samoin kuin siksi että se
aiheutti niin pajon sekaannusta kirkon sisällä.
Yllämainittu Van
Halen tulkinta aiheesta saattaa olla rauhoittava kirkon jäsenille,
jotka hyväksyvät sen auktoriteetin, kun taas ulkopuoliselle aihe on
vain yksi lisälenkki pitkästä todisteiden ketjusta, joka osoittaa,
että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon johtajat
eivät ole jumalallisesti innoitettuja.
MAP-kirkko väittää,
että varhaiset kristityt luopuivat ja vääristivät jumalakäsityksen
ajan mukana. On kuitenkin paljon helpompi dokumentoida mormoniopin
muutoksia vain muutamien harvojen vuosien kuluessa — ankarasta monoteismista
Mormonin kirjassa kaksijumalaisuuteen Luentoja uskosta-teksteissä,
sitten Joseph Smithin esittelemään monijumalaisuuteen, jonka jumaluudet
kehittyivät — vihdoin huipentuen Brigham Youngin Jumalan inhimillistämiseen:
hän oli ensimmäinen ihminen.
Lisätietoa
"Adam-God" Brigham Young's Theory or Divine Doctrine?
An Introduction To Mormonism's Adam-God Doctrine
Mormonijumalan kehitys
Brigham Youngin pitämä saarna v:lta 1852 kirjasta
Journal of Discourses 1:46-53
Adam is God?
Hyvä pohdinta löytyy Tannerien kirjasta LDS Apostle Confesses
Brigham Young Taught Adam-God Doctrine, sisältää valokopion
Bruce R. McConkien yksityisestä myönnöstä että Brigham Young todella
opetti tätä oppia. Saatavilla tilaamalla Utah
Lighthouse Ministrystä. Vastaavaa materiaalia on myös Banisterin
kirjassa For
Any Latter-Day Saint
McConkien Englandille lähettämän nuhtelukirjeen teksti
|