Artikkelit



Mormoniusko ja evoluutio / tiede

Suoraa puhetta eräältä kirkon profeetalta

Kehitysoppia ja uskontoa ei voida saattaa sopusointuun

Aadam ei kehittynyt alemmista elämänmuodoista. Luuletteko te, että Aadam, tämä suuri ja tärkeä ruhtinas, ylienkeli Jumalan kasvojen edessä, oli puoliapina? Että hän toisin sanoen oli juuri vähitellen kehittynyt eläinkunnasta, jostakin eläirunuodosta, niin että Herra saattoi panna häneen hengen ja nimittää hänet ihmiseksi? Luuletteko niin? On olemassa ihmisiä, jotka todella uskovat niin. Siksi kysyn sitä teiltä.
Tietenkään nuo ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että ihminen on kehittynyt miljardien vuosien aikana kaikkien näiden kehitysvaiheiden kautta meren vaahdosta, eivät kaiketi usko Aadamiin. En todellakaan ymmärrä, kuinka he voisivat uskoa, ja aion osoittaa teille, että he eivät usko. On muutamia, jotka yrittävät tehdä niin, mutta he ovat epäjohdonmukaisia — täysin epäjohdonmukaisia, koska tuo oppi on niin yhteensopimaton, niin täysin ristiriitainen Herran ilmoitusten kanssa, että ihminen ei yksinkertaisesti voi uskoa molempiin.6
Kukaan ei voi uskoa sekä evankeliumiin että kehitysoppiin. Sanon aivan ehdottomasti, että te ette voi uskoa tähän teoriaan ihmisen alkuperästä, ja samaan aikaan hyväksyä pelastussuunnitelmaa sellaisena, kuin Herra meidän Jumalamme on sen esittänyt. Teidän täytyy valita toinen ja hylätä toinen, sillä ne ovat täydellisesti ristiriidassa, ja niiden välillä on kuilu, joka on niin suuri, että sitä ei voi ylittää, yrittipä miten paljon tahansa.
Jos te uskotte kehitysoppiin, niin teidän täytyy hyväksyä se näkökanta, että ihminen on kehittynyt lukemattomien ajanjaksojen kautta kaikkein alkeellisimmista elämänmuodoista eläinkunnan eri asteiksi ja lopulta ihmismuodoksi. Tämän olettamuksen mukaan ensimmäinen ihminen, "luolaihminen", oli täysin oppimaton olento ja vailla mitään merkittävästi kedon eläimien yläpuolella olevaa älykkyyttä.
Kehitysopin teoria kieltää Kristuksen. Siinä tapauksessa Aadam, millä tarkoitan ensimmäistä ihmistä, ei kyennyt tekemään syntiä. Hän ei voinut rikkoa ja siten saattaa kuolemaa maailmaan; sillä tämän teorian mukaan kuolema on aina ollut maailmassa. Jos siis ei ollut lankeemusta, ei tarvittu sovitusta, joten Jumalan Pojan tuleminen maailmaan maailman Vapahtajana on ristiriitaisuus, mahdottomuus. Oletteko valmiita uskomaan sellaista? Uskotteko, että ensimmäinen ihminen oli villi-ihminen? Että hänen älynvoimansa oli vajavainen? Että hän on jatkuvasti kehittynyt? Nämä ovat tuollaisten teorioiden esittäjien opetuksia ...
Kaikki voivat tietää maan päällä olevan elämän alkuperän. Mistä ihminen on peräisin? Mikä on hänen päämääränsä? Minusta on erittäin kummallista, että ihmiset kulkevat niin kauas virvatulia seuratessaan, että he uppoavat suohon, ja hylkäävät ovensa edessä olevan totuuden. Miksi ei voida hyväksyä vastaukseksi näihin kysymyksiin Hänen sanojaan, joka yksin tietää? Tämä tieto on kaikkien ulottuvilla. Kertomus on yksinkertainen, mutta sen ylevyys on niin paljon kehitysopin yläpuolella kuin taivas on helvetin syvyyksien yläpuolella.
Teistisen kehitysopin kannattajien vaikea pulma. On totta, että kehitysopin kannattajien koulukunta on jakaantunut kahteen suureen luokkaan, teistiseen ja ateistiseen haaraan. Mutta teistisen kehitysopin kannattaja on heikkoluonteinen ja epäuskoinen uskovainen, joka jatkuvasti pyytelee anteeksi pyhien kirjoitusten ihmeitä ja joka ei usko Jeesuksen Kristuksen jumalalliseen tehtävään.
Toistan vielä, kukaan ihminen ei voi johdonmukaisesti hyväksyä kehitysoppia ja uskoa myöskin Lunastajamme jumalalliseen tehtävään. Nämä kaksi ajatusta ovat täydellisesti ristiriidassa. Te ette voi saattaa niitä sopusointuun ja palvella kahta herraa.
Jos kehitysoppi on tosi, niin kirkko ei ole tosi. Jos elämä alkoi maan päällä kuten Darwin, Huxley, Haeckel (jonka on todettu avoimesti syyllistyneen huijaukseen) ja muut tämän koulukunnan edustajat väittävät, tapahtuipa se sattumalta tai jonkin suunnittelevan käden kautta, niin silloin kirkon opit ovat vääriä. Silloin ei ollut olemassa mitään Eedenin puutarhaa, ei Aadamia ja Eevaa, eikä lankeemusta. Jos mitään lankeemusta ei ollut; jos kuolema ei tullut maailmaan niin kuin pyhät kirjoitukset väittävät sen tulleen — ja jos olette kehitysopin kannattajia, teidän on, ollaksenne johdonmukaisia, omaksuttava tämä näkökanta — niin silloin lunastus ei ollut tarpeellinen, eikä Jeesus Kristus ole Jumalan Poika, eikä Hän kuollut Aadamin rikkomuksen tähden eikä maailman syntien tähden. Silloin ei ole tapahtunut mitään ylösnousemusta kuolleista! Johdonmukaisesti, loogisesti ei ole olemassa mitään muuta näkemystä, ei mitään muuta vaihtoehtoa. Oletteko siis, veljeni ja sisareni, valmiita omaksumaan tämän näkökannan?7
Kehitysopin kannattajat hylkäävät Jumalan isyyden. Nykyajan maailma toteuttaa pyhät kirjoitukset, joissa sanotaan, että viimeisinä päivinä ihmiset olisivat "aina ... opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden tuntemiseen".8 Tänä päivänä maailma on hylännyt suuren totuuden, joka koskee Jumalan isyyttä, ja kääntynyt taruihin. Se on omaksunut alentavan opin, jota se julistaa oppikirjoissa ja kouluissa, jonka mukaan ihminen ei ole Jumalan sukua, vaan kehittynyt luonnollisesti lukemattomien ajanjaksojen aikana fyysisen elämän alkeellisimmista muodoista nykyiseen muotoonsa ja älykkyyteensä.
Sellainen oppi on loukkaus Isäämme kohtaan, jonka kuvaksi meidät on luotu, ja kuitenkin laajat kansanjoukot näyttävät ihannoivan tätä opetusta. Paavali näki meidän aikamme ja julisti profeetallisen näyn kautta, että sellaiset olosuhteet tulisivat vallitsemaan tässä armotaloudessa ja että Herra "lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen".9
Elämä: Sen luominen ja lankeemus. Kaikki elämä tämän maan päällä on peräisin aikaisemmasta elämästä. Ihminen ei ole koskaan, monista yrityksistään huolimatta, pystynyt luomaan elämää.
Koska meidän iankaikkinen Isämme on luonut kaiken elämän, sen täytyy olla iankaikkista. niin kuin Hän on iankaikkinen. Jos kaikki elämä on iankaikkista, niin sen on täytynyt tulla lankeemuksen alaiseksi.
Jos kaikki elämä lankesi Aadamin lankeemuksen tähden, niin kaikki elämä on oikeutettu ylösnousemukseen Jeesuksen Kristuksen sovituksen tähden.
Jos elämää olisi luotu tai voitaisiin luoda itsestään, ilman Jumalan voimaa, luonnollisessa tilassa, niin sellainen elämä ei olisi oikeutettu lunastukseen tai ennalleen asettamiseen, koska sillä ei olisi koskaan ollut mitään, mihin se voitaisiin ennalleen asettaa.10

Muinaisten ihmisten älykkyys

Ihmiset olivat menneinä aikoina älykkäitä. Melko yleisesti uskotaan, että nykyisin elävät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin entisinä aikoina eläneet. En voi hyväksyä tätä näkökantaa, koska sen perusteella mitä tiedän evankeliumin palauttamisesta ja iankaikkisen Isämme menettelystä lastensa suhteen alusta asti, tiedän, että Hän ei valitsisi ja lähettäisi tähän maailmaan aluksi vähäisempiä älyjä johtamaan työtään.
Äly kehittyi aikaisemmassa olemassaolossa. Me tiedämme, että neuvostoissa, joita pidettiin taivaissa, kun kaikki koeteltiin, ihmishenkiä, jotka silloin olivat kuolevaisuutta edeltäneessä olotilassa Isän ja Pojan kasvojen edessä, valittiin olemaan erityisissä vastuullisissa tehtävissä maan päällä maailmanhistorian eri aikoina heidän henkimaailmassa osoittamansa suuremman älyn vuoksi. Minua tyydyttää se ajatus, että näiden henkien joukossa ei ollut yhtäkään suurempaa, maailman Vapahtajaa itseään lukuun ottamatta, kuin se, joka kutsuttiin ihmissuvun johtajaksi.11
Määrätty tieto varattiin viimeistä armotaloutta varten. Niinpä se, että me saamme hyötyä näistä myöhempien aikojen siunauksista, ei johdu suuremmasta älykkyydestä, vaan epäilemättä tiedon suuremmasta kasaantumisesta ja Herralta tulevasta innoituksesta, jota Hän suo ihmisille. Aika on tullut, jolloin Isä kokoaa yhteen kaiken, mikä on Kristuksessa, sekä sen, mikä on taivaassa, että sen, mikä on maan päällä, että Hänen työnsä täyteys voitaisiin saattaa päätökseen. Tästä syystä me näemme aikamme suuret edut ja nautimme niistä. Varmasti muinaiset profeetat puhuivat näistä ihmeellisistä tapahtumista, jotka tulisivat tapahtumaan aikojen täyttymisen armotalouden aikana.12
Nykyajan keksinnöt varattu viimeisiä päiviä varten. Kun Aabraham istui teltassaan, hän ei voinut saada maailman uutisia päivälehdissä julkaistuina ja ovelleen tuotuina; hän ei voinut painaa nappia ja sytyttää sähkövaloa, mutta merkitseekö se sitä, että Aabraham oli vähemmän älykäs kuin maan päällä tänä päivänä asuvat ihmiset?
Totuus on, että nämä asiat eivät olleet tarkoitettuja Aabrahamin aikaa varten, eikä niitä tunnettaisi ja käytettäisi tänä päivänä, ellei Herra olisi ilmoittanut niitä ihmisille ja innoittanut ihmisiä tekemään keksintöjä, joita on tehty ja joiden avulla me voimme saada uutisia, jotka kootaan sähkeitse ja lennättimillä ja jotka painetaan sähkökäyttöisillä koneilla.
Me voimme istua mukavassa kodissamme ja sytyttää valon nappia painamalla; me voimme lukea sanomalehtiä ja tietää, mitä tänään tapahtuu kaikkialla maailmassa; mutta todistaako se, että me tänä päivänä olemme älykkäämpiä tai että meillä on suurempi ymmärrys kuin Aabrahamilla, Mooseksella, Elialla tai kenellä tahansa noiden alkuaikojen profeetalla, mitä tulee niihin asioihin, jotka ovat olennaisimpia ihmiskunnan pelastukselle? Ei missään tapauksessa!
Muinaiset profeetat näkivät meidän kulttuurimme. Voin lukea pyhistä kirjoituksista, mikäli ymmärrän niitä oikein, että monille muinaisille profeetoille avautui näkyjä ihmislasten historiasta aina aikojen loppuun asti, ja Herra ilmoitti heille ne olosuhteet, jotka vallitsisivat maan päällä tämän sukupolven aikana.
Mikäli ymmärrän oikein, he näkivät meidän automme, meidän junamme; he näkivät mitä todennäköisimmin sen tiedonvälityksen, jota tapahtui maan päällä niin ihmeellisellä tavalla langattoman tiedonvälityksen avulla tai lankojen avulla, joita pitkin uutiset välitetään. Uskon heidän nähneen lentokoneet, jotka lentävät taivaalla, koska me voimme lukea näiden muinaisten pyhien kirjoitusten profetioista monia asioita, jotka osoittavat, että nämä asiat ilmoitettiin noille muinaisille profeetoille.13
Muinoin keksinnöt pidätettiin ihmisiltä. Mutta näitä ihmeellisiä keksintöjä ja mukavuuksia ei ollut tarkoitettu heidän aikaansa varten. He eivät voineet istua autoon ja matkustaa kaupungista toiseen, eivätkä junaan ja matkustaa mukavasti, eivätkä he voineet ajaa nykyaikaisissa hevosten vetämissä vaunuissa, vaan he matkustivat aasin selässä paikasta toiseen, tai kävelivät juhtansa rinnalla muutamia kilometrejä päivässä ja sanoivat sitä päivänmatkaksi.
Ja kuitenkin profeetat näkivät myöhempien aikojen ajan, jolloin viiri pystytettäisiin ja Siioniin kokoontuvat tulisivat viipymättä, nopeasti; he eivät olisi väsyneitä, eikä heidän tarvitsisi nukkua eikä aukaista vyötään eikä ottaa kenkiä jaloistaan.
Jumala innoittaa keksijöitä. Mutta nämä edut eivät olleet heidän aikaansa varten, ja nyt vallitsevat tavat ja olosuhteet säästettiin, ei siksi että me olisimme parempia tai kelvollisempia kuin aikaisemmat pyhät, eikä siksi, että me olemme älykkäämpiä, vaan siksi, että me elämme aikojen täyttymisen armotaloudessa, jolloin Herra yhdistää yhdeksi kaiken ja valmistaa maan suurta tuhatvuotista hallituskautta varten; ja on välttämätöntä, että kaikki nämä keksinnöt, nämä ihmeelliset keksinnöt ja mukavuudet tehdään nyt tiettäväksi ihmislapsille.
Jumala innoittaa niitä, jotka tekevät näitä keksintöjä, taikka muuten he eivät koskaan tekisi niitä. Herra antoi innoitusta Edisonille, Franklinille, Morselle, Whitneylle ja kaikille keksijöille, ja innoituksen kautta he saivat tarpeellisen tiedon ja pystyivät valmistamaan ja keksimään sen, mitä he ovat tehneet maailman hyväksi. Ilman Herran apua he olisivat olleet aivan yhtä avuttomia kuin ihmiset muina aikoina olivat.
Aabraham: kaikkien aikojen suurin tähtitieteilijä. Aabraham tiesi aikanaan paljon enemmän avaruudessa olevista planeetoista ja suurista kiintotähdistä kuin suurinkaan tähtitieteilijä tietää tänä päivänä. Kuinka hän sai tämän tiedon? Ei kaukoputkella, ei spektroskoopilla, vaan Jumalan Henki avasi hänen ymmärryksensä. Häntä opetti itse Herra, joka ilmoitti hänelle kaiken tämän ja selitti suuria taivaankappaleita, myöskin maata, ja niiden toimintaa tavalla, jota lähellekään tieteellinen ihminen ei ole koskaan päässyt eikä voi päästä, vaikka hänellä on kaikki apuvälineensä ja vaikka häntä innoittaa maailman oppineisuus. Pitäkää tämä mielessänne!14
Nämä muinaiset näkijät ja pyhät olivat aivan yhtä älykkäitä kuin me olemme. He olivat aivan yhtä täynnä innoitusta. Heitä opasti ja ohjasi Herran Henki. He kuulivat sitä mitä Jumala opetti, ja he ymmärsivät totuuden ja tiesivät minuutissa paljon enemmän siitä, mikä on olennaista, kuin jotkut näistä niin sanotuista tiedemiehistä, jotka väittävät elämän alkaneen itsestään tämän maan päällä, tietävät vuodessa.15

Sivistyksen taantuminen sen kehityksen sijaan

Todellinen kehitysoppi. Vasta kun ihminen hylkäsi sen jumalallisen johdatuksen, jota Herra oli aina halukas hänelle antamaan, taantuminen alkoi. "Luolaihminen" ja villi-ihminen ovat rikkomuksen ja synnin seurauksia, sillä alussa ihminen oli älykäs, ja häntä ohjasi valkeus ja totuus, joka on Vapahtaja, Jeesus Kristus, Välimies ihmisen ja Jumalan välillä. Ihmisen päämääränä on asteittaisen edistymisen kautta tulla Isänsä kaltaiseksi; ja kuolleista ylösnousemuksen jälkeen hänelle annetaan lisää, kuten pyhät kirjoitukset sanovat, kunnes hän saa kaiken "mitä Isällä on", ja hänet luetaan pojaksi ja Jeesuksen Kristuksen, ylösnousemuksen esikoisen ja maailman Vapahtajan, kanssaperilliseksi.16
Kehitysoppi on paholaisen oppi. Tämä siis on todellinen kehitysoppi, johon kaikki myöhempien aikojen pyhät uskovat. Tässä näkemyksessä on jotakin innoittavaa, ylentävää ja suurta, mutta tuo toinen näkökanta — joka on paholaisen oppi, hänen, joka haluaa kaikkien ihmisten olevan onnettomia kuten hän itse on, sillä häneltä kiellettiin ruumis ja etuoikeus edistymiseen täällä maan päällä — on alentava, eikä se sisällä yhtäkään ylentävää tai jalostavaa ajatusta.17
Ihmisistä tuli villejä taantumisen kautta. Vasta sen jälkeen kun ihminen kapinoi ja hylkäsi Jumalan sanan hän lankesi henkiseen rappiotilaan ja kadotti kykynsä vaihtaa ajatuksia kirjoitetulla kielellä. Alussa ihminen oli älykäs ja ymmärsi monia perustavaa laatua olevia totuuksia, mutta kun hän kieltäytyi ottamasta vastaan jumalallista johdatusta, Herran Henki vetäytyi pois, ja silloin hän jäi yksin ja hänestä tuli villi-ihminen, sillä hänessä ollut valkeus muuttui pimeydeksi.
Tuubal-Kain oli "kaikkinaisten vaski- ja rautatöiden tekijäin opettaja", kauan ennen vedenpaisumusta.18 Kuitenkin vielä 19. vuosisadan puolivälissä, kun Speke, Grant, Livingstone ja muut tutkivat Afrikan viidakkoja, he löysivät Kainin jälkeläisiä, jotka elivät villeinä syvässä "kivikaudessa". Vuonna 1492 Kolumbus havaitsi "kivikauden" kukoistavan koko loistossaan täällä Amerikassa. Samoin Utahin pioneerit havaitsivat vuonna 1847 samanlaisia olosuhteita näiden vuorien laaksoissa.
Kivikausi voi seurata korkeaa sivistystä. Pitääkö meidän päätellä tästä, että Afrikan säälittävät, henkisessä pimeydessä elävät villit ja yhtä valistumattomat Amerikan intiaanit olivat kehityksessään hitaampia kuin Euroopan ja Aasian kansat? Jos niin teemme, niin johtopäätöksemme on tehty hätiköiden, tarkastelematta kaikkia huomioon otettavia tosiseikkoja. "Kivikausi", "pronssikausi", "rautakausi" ja kulttuurin ja kehityksen aika kulkevat rinta rinnan samanaikaisesti, mutta kaikkia edelsi tiedon ja innoituksen aika ...
Se, että maailmaan sivistyksen kehityksessä on ollut "kivikausi", "pronssikausi" tai mikä tahansa muu kausi tai vaihe, ei todista sitä, että tieto ja taito on kehittynyt jatkuvasti ja tasaisesti alusta asti, olipa se milloin tahansa. Historiassa on yltäkyllin todisteita siitä, että silloinkin kun valistus on vallinnut, mutta ihmiset ovat kieltäytyneet elämästä edelleen valkeudessa, rappeuttavat vaikutteet ovat päässeet vallalle, ja pronssikausi, kuparikausi ja kivikausi voivat aivan yhtä todennäköisesti seurata kehityksen ja edistyksen aikaa kuin edeltää sitä.19
Sivistysten nousu ja tuho. Kansoja on noussut suureen voimaan ja valtaan vain sortuakseen, ja toiset kansat ovat seuranneet niitä. Niin on ollut alusta asti. Egyptillä, Assyrialla, Babylonialla, Persialla, Kreikalla ja Roomalla oli kaikilla suuruutensa, kulttuurinsa ja mahtinsa aika, mutta niiden kunnia on iäksi mennyt. Joissakin suhteissa myös suuri osa niiden kulttuurista ja taiteista ja tieteistä tuhoutui niiden mukana, eikä niitä voida jäljitellä tämän ihmeellisen edistyksen suurena aikana. Kaikki tämä tuo mieleen Byronin sanat, jotka ovat niin osuvat:

Kaikkien inhimillisten kertomusten opetus on tämä;
se on vain menneen kertausta.
Ensin on vapaus, sitten kunnia — kun se sortuu,
vauraus, pahe, turmelus — ja lopulta raakalaisuus.
ja historian laajoissa teoksissa
on vain yksi sivu.

Jaredilaisten sivistyksen sortuminen. Täällä Amerikassa kukoisti tuhansia vuosia sitten sivistys, joka veti vertoja, ellei ylittänytkin, Egyptissä tai Aasiassa tuohon aikaan vallinneille sivistyksille. Nämä muinaiset ihmiset harjoittivat taiteita ja olivat erityisen taitavia maanviljelyksessä ...
Kuitenkin tämä kansa hylkäsi Herran. Se kääntyi pois niistä liitoista, joita se oli tehnyt Hänen kanssaan. Syntyi riitoja, seurasi verisiä taisteluja, kunnes he olivat tyystin tuhoutuneet. Joissakin paikoin Yhdysvaltoja sekä muissa paikoissa tällä mantereella on joitakin mykkiä todisteita heidän aikaisemmasta loistostaan. Michiganin osavaltiossa on löydetty ikivanhojen kuparikaivosten raunioita.
Samoin muissa paikoissa on osoituksia siitä, että maasta on kaivettu malmia ja maata on kasattu suuriin kekoihin, jotka yhä ovat jäljellä. Eivätkö sitä tehneet nämä muinaiset kansat?20
Nefiläisten sivistyksen sortuminen. Kuusisataa vuotta ennen Kristuksen syntymää eräs toinen sivistys syrjäytti tuon aikaisemmin mainitun, joka noihin aikoihin tuhoutui. Tämä toinen sivistys kukoisti noin tuhat vuotta. Ihmiset lisääntyivät ja levittäytyivät koko mantereelle. Heillä oli korkea sivistys, ja kun he kuulivat profeettojensa ääntä ja pitivät Herran käskyt, he menestyivät, ja samoin kuin heitä edeltäneestä kansasta heistä tuli taitavia kaikenlaisen hienon pellavan ja muiden kankaiden kutomisessa. He viljelivät maata ja suorittivat kaivauksia, ja heidän joukossaan oli myös monia "taitavia työmiehiä, jotka käsittelivät ja jalostivat kaikenlaatuisia malmeja; ja näin he rikastuivat".21
Mutta samoin kuin edeltäjänsä, he unohtivat Herran; Hänen Henkensä vetäytyi pois, ja suurin osa kansasta tuhoutui. Heidän sivistyksensä hävisi. Niistä jotka jäivät jäljelle tuli julmia ja verenhimoisia. Rappiotilassaan he kadottivat maanviljelystaitonsa ja metallien käsittelytaitonsa, ja heistä tuli enemmän tai vähemmän paimentolaisheimoja. Heidän jälkeläisensä, Amerikan intiaanit, vaeltelivat villissä luonnontilassaan, kun pyhiinvaeltajaisät asettuivat pysyvästi asumaan tähän maahan.22

Viitteet

  1. Church News, 15. huhtikuuta 1939, s. 6.
  2. Era, 23. vsk., s. 386-387, 389, 390.
  3. 2 Tim. 3:7.
  4. Church News, 12. kesäkuuta 1949, s. 21; 2 Tess. 2:11-12.
  5. henkilökoht. kirjeenvaihto.
  6. KH Aabr. 3:21-26; 57; KH Moos. 3:5; 6:51; Et. 3:6-16; 1 Ne. 11.18, 29; 14:27; 2 Ne. 3:6-11, 14-18; Jer. 1:5; Ilm. 12:7-9.
  7. Conference Report, lokakuu 1926, s. 118; Ef. 1:9-10.
  8. Jes. 5:26-30; Naah. 2:2-5; Ilm. 9:6-10.
  9. KH Aabr. 1:31; 3:-1-28; Aabrahamin kirja, kuvajäljennökse[n] 2 selitys, s. 37.
  10. Conference Report, lokakuu 1917, s. 71-73.
  11. LK 76:54-60; 84:33-41; 93:20-22.
  12. Era, 23. vsk., s. 393.
  13. KH Moos. 5:46; 1 Moos. 4:22.
  14. Era, 22. vsk, s. 468, 473.
  15. Et. 1:11-43; 10:20-28; 15:-1-34
  16. He. 6:9-13.
  17. Era, 22. vsk., s. 468, 470-472.

Lähde

Pelastuksen oppeja Joseph Fielding Smithin puheita ja kirjoituksia, toim. Bruce R. McConkie. Osa 1, ss. 141-149. Painettu Tanskassa 1995. ISBN puuttuu.
Joseph Fielding Smith (1876-1972) oli kirkon presidentti ja profeetta vv. 1970-1972. Bruce R. McConkie (1915-1985) oli hänen vävynsä ja kirkon apostoli vv. 1972-1985. Apostoli on mormonikirkossa Kristuksen erityinen todistaja. Hän kirjoitti myös kiistanalaisen teoksen Mormon Doctrine. McConkie on sanonut apestaan mm. näin:

Uusi presidenttimme on opillinen opettaja, teologi, pyhien kirjoitusten asiantuntija ja vanhurskauden saarnaaja sanan täydessä ja todellisessa merkityksessä. (Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 566.)

 


 Etusivu > Artikkelit | Sivun alkuun

 

 2002-11-16 — 2003-08-17