Perustietoa > Elämäsi mormonina



Mormonismi - sovittamaton palapeli

Nämä ovat asioita, jotka liittyvät läheisesti mormonien elämään. Näitä joutuu luultavasti lähes jokainen omintakeisesti ajattelemaan herännyt jäsen jossakin vaiheessa punnitsemaan. Usein valintamahdollisuudet supistuvat ruton ja koleran välille, ja olo on kovin hämmentynyt.
Joko kirkko on totta, ja minun järkeni vääristää kaiken, jolloin minulla on paha olla, tai sitten minä olen jäsen kirkossa, joka perustuu valheelle, eivätkä aivoni voi hyväksyä kaikkia ristiriitoja, ja taas minun on paha olla, koska olen satsannut niin paljon jäsenyyteen ja petetyksi tulemisen huomaaminen tuottaa tuskaa ja häpeää.


Joko nielen kaiken kyselemättä voidakseni olla onnellisena mukana valheellisessa kirkossa, tai sitten jätän kirkon ja sen mukana koko sosiaalisen, turvallisen ympäristöni, johon olen vuosikausien saatossa tottunut ja jolle olen rakentanut elämäni. Minne menen, jos jätän kirkon?


Joko jatkan omintakeista ajattelua ja lähden kirkosta, tai lakkaan ajattelemasta kiusallisia ja ristiriitaisia asioita ja pysyn kirkossa henkisen epärehellisyyden hinnallakin.

Helppoa se ei ole, mutta kyllä lähtö silti kannattaa. Minä valitsin henkisen rehellisyyden jäsenyyden edellä. Valitsin vapaan ajattelun, jatkuvan "totuuden" etsinnän turhista nipottelevien "auktoriteettien" kuuntelemisen sijasta.

Itse tiedän parhaiten, millainen elämäntapa minulle sopii ja miten haluan kuluttaa aikani. En ole muuttunut moraalittomaksi, onnettomaksi ja itsekkääksi, vaikken kuuntelekaan jatkuvasti jonkun papin "innoitettuja" sanomia, ohjeita ja neuvoja.

Arvostan elämää suuresti ja näen ympärilläni runsaasti kauniita ja ihmeellisiä asioita, joista voin nauttia. Sekä työni että vapaa-aikani tunnen mielekkääksi. Koko ajan opin jotakin uutta — toivottavasti elämäni loppuun saakka.

Jos sattuisi niin, että joku jumala on olemassa — puhukoon sitten suoraan minulle ilman välikäsiä — pappeja, sen paremmin ammattilaisia kuin maallikkojakaan.

Todellisuudes musta pisteitä ei olekaan!

~ P A L A P E L I ~

Järki ja todisteet ovat hienoja asioita niin kauan kuin uskomukset vaikuttavat järkeviltä tai kun todisteita niiden perustaksi näköjään löytyy. Mutta kun uskomukset vaikuttavat järjettömiltä tai kun todisteita ei löydy tai kun ne ovat kirkkoa vastaan, niin silloin järki ja todisteet ovatkin pahoja asioita, ja meidän on käytettävä uskoamme niiden sijasta.
Evankeliumin pitäisi kuulemma tuottaa sinulle onnea elämässäsi, mutta jos olet onneton huolimatta kuuliaisuudestasi, niin silloin sinun onkin tajuttava, ettei elämän olekaan tarkoitus olla onnellista vaan meidän pitää "pysyä vahvana loppuun saakka" ja palkkiomme tulee osaksemme kuoleman jälkeen.

Meidän pitää seurata johtajiamme, jotka ovat Herran puhetorvia maan päällä, ja Herra taas on aina oikeassa. Mutta kun johtajat sanovat jotakin selvästi epätodenmukaista, niin meidän on silloin ymmärrettävä, etteivät he usein puhukaan Herran puolesta vaan omana inhimillisenä itsenään. Meidän ei kuitenkaan pidä panna luottamustamme "lihan käsivarteen". Mutta johtajia kuuluu seurata ja tukea joka tapauksessa. Jos sinun on vaikea erottaa näitä tapauksia toisistaan, vika on sinussa, ei kirkon johtajissa tai opeissa.

Jos edellinen profeetta on sanonut jotakin jonka nykyinen profeetta kieltää ja väittää päinvastaista, on sinun seurattava nykyistä profeettaa. Edellinen profeetta puhui omana aikanaan Herran äänellä mutta jotenkin se aikojen saatossa muuntui hänen omaksi äänekseen, eikä sellaisista opetuksista tarvitse välittää vaan ne on paras unohtaa.

Joseph Smith oli Jumalan profeetta, joten hänen oli oltava hyvin nöyrä ja vanhurskas saadakseen sellaisen tehtävän. Älä kiinnitä huomiota siihen, että hän todellisuudessa oli röyhkeä kerskailija, joka haali itselleen niin paljon valtaa kuin suinkin kykeni.

Kirkon 12 apostolia ja kolmen hengen 1. presidenttikunta ovat innoitettuja johtajia, samoin seitsenkymmenet ym. Heidän kirjoituksensa eivät kuitenkaan ole pyhiä kirjoituksia, ellei niitä kanonisoida yleiskonferenssissa yksimielisellä äänestyksellä.

Jos sanomat ovat keskenään ristiriidassa, valikoi se, mistä pidät eniten. Mutta ei kai mormonismi ole mikään voileipäpöytä? Ei suinkaan, sanotaanhan että kirkon opit ovat pysyviä ja yhtenäisiä. Tämä on positiivista, joten vaikka näetkin erilaisia ja vastakkaisia asenteita, on sinun toki uskottava kirkon positiiviseen julkisivuun.

Kirkon papit eivät ole palkkapappeja, vaan tavallisia miehiä, joilla on omat ammattinsa. He hoitavat pappeustehtäviään vapaa-aikanaan. Jos joku mies sattuukin hoitamaan kirkon juttuja työaikanaan ja jää siitä kiinni ja saa vaikka potkut, on ilman muuta kysymys mormoniuskoisten vainoamisesta, eikä siitä, että pappi olisi käyttänyt hyväkseen työpaikkaansa. Toisaalta kirkon ylin johto saa palkkaa ja muita etuja viroissaan. No mutta jos näin on, niin silloin he tietysti ansaitsevat sellaisen erikoiskohtelun!

Ja muuten, Opin ja liittojen kirjassa 42:71-73 (kuuluu kirkon pyhiin kirjoituksiin) sanotaan, että piispoille ja heidän neuvonantajilleen pitää maksaa kirkon kassasta. Ai jaa. Mutta eihän heille makseta? No ei. Mutta Opin ja liittojen kirja on silti pyhä kirja...

Kaikkien, joilla on tarpeeksi uskoa, on luvattu saavan todistuksen evankeliumin totuudesta. Mutta jos yrität kovasti etkä kuitenkaan saa todistusta, niin usko siinä tapauksessa toisten todistukseen, sillä kaikille ei aina anneta todistusta. Jatka kuitenkin oman todistuksesi antamista (esim. todistuskokouksissa) niin vähitellen alat uskoa sanomaasi.
Meille luvataan siunauksia rukouksen ja kuuliaisuuden kautta. Mutta jos rukoilet sinnikkäästi ja olet kuuliainen etkä kuitenkaan saa siunauksia, on tilanne merkki siitä, että uskoasi koetellaan, et ole tarpeeksi kuuliainen tai et rukoile oikealla tavalla. Sinun pitää yrittää kovemmin, tai yrittää luottaa itseesi enemmän omaksi hyväksesi, sillä "Herra ei tee puolestamme sitä minkä voimme itse tehdä." Tai sitten sinun on uskottava, etteivät kaikki aina saa siunauksia tässä elämässä vaan vasta tuonpuoleisessa.
"Jumalan kirkkaus on äly" ja koulutus on hyvä asia, mutta vain siihen asti kunnes alat oppia asioita, joita kirkko ei hyväksy — silloin oppiminen onkin paha asia. Sitä paitsi intellektuellit ovat kirkon vihollisia, minkä on sanonut apostoli Oaks, joka taas on eräs kirkon innoitetuista johtajista, ja jonka sanomaa sinun tietysti pitää kuunnella...
Kaikki totuus sisältyy mormonismiin — paitsi ne tosiasiat, joista kirkossa ei pidetä.
"Evankeliumin täyteys" on kuulemma annettu meille, mutta emme kuitenkaan voi saada selvää vastausta moniin yksinkertaisiin kysymyksiin — vastauksen sijasta meille tarjotaan esim. kuluneita sanontoja: "On monia asioita, joita emme yksinkertaisesti tiedä" tai "Emme voi kerta kaikkiaan ymmärtää Jumalan asioita" tai "Saamme selvyyden kaikkeen kunhan tulemme taivaaseen" tai "Mysteerejä ei pidä ruveta kaivelemaan ja tutkimaan".

Meidän on kiireesti parannettava pahat halumme ja tapamme nyt, sillä kun olemme kuolleet on liian myöhäistä. Mutta jos meillä nyt ei ole halua yhtyä moniavioisuuteen, niin eipä huolta, nuo halut muuttuvat seuraavassa elämässämme.

Elleivät ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet ja halut voi muuttua hänen kuoltuaan, miksi kastattaa itsemme kuolleiden puolesta? ... Älä kysy. Meidän ei ole tarkoituskaan ymmärtää kaikkea.

Mormonin kirjassa ja Kallisarvoisessa Helmessä kerrotaan, miten musta tai tumma iho kuvastaa konkreettisesti ihmisen pahuutta ja osoittaa, että heidät on kirottu. Eräs uskonkappale sanoo kuitenkin, että meidät tuomitaan omien tekojemme eikä jonkun esi-isämme tekojen tähden. Mustien selitettiin kuitenkin olleen kehnompia henkiä aikaisemmassa olemassaolossa, ja siksi he syntyivät Afrikkaan ja/tai tummaihoisille vanhemmille.

Eräs taannoinen profeetta, 1970- ja 1980-luvuilla hallinnut Spencer W. Kimball, kertoi miten hän oli nähnyt joidenkin intiaanien ihon selvästi vaalentuneen sen jälkeen, kun he olivat ottaneet vastaan evankeliumin. Kimball oli Jumalan profeetta. Mutta ihon vaalentuminen on tietysti hölynpölyä. Ja miksi se muuten olisikaan merkityksellistä, ellei ihonväri ole merkki kirouksesta tai siunauksesta? Mutta Kimball oli profeetta...

Ennen v. 1978 mormonikirkko ei suostunut antamaan pappeutta mustille miehille, eikä lähetyssaarnaajien suositeltu etsiä mustia "tutkijoita" kirkon piiriin.

Nykyään mormonit kertovat kuitenkin, ettei kirkko ole rasistinen eikä ihonväri ole merkki mistään erityisestä, vaan kaikki ovat samanarvoisia Jumalan edessä. Mormonin kirjan ja Kallisarvoisen Helmen täytyy siis edustaa väärää oppia. Ne ovat kuitenkin pyhiä kirjoituksia, joita meidän pitää tutkia ja joiden neuvoja olisi noudatettava ja sovellettava omaan elämäämme.

Raamattu on Jumalan sanaa niin kauan kuin se puoltaa mormonismin oppeja. Siitä on poistettu arvokkaita osia, joten se ei ole luotettava. Mitkä osat ovat niitä "väärin käännettyjä", ei koskaan selitetä.
Joseph Smith sai innoitusta kääntää Raamattu uudelleen jotta menetetyt, arvokkaat osat voitaisiin palauttaa ihmiskunnalle. Jotkut kohdista eivät vastaa nykypäivän mormonismin oppeja, joten hän ei ole voinut olla innoitettu juuri noissa kohdissa. Hän oli kuitenkin Jumalan profeetta.
Mormonikirkon on oltava täydellinen ollakseen ainoa tosi kirkko. Mikäli satumme näkemään ristiriitoja ja löytämään virheitä, ovat ne meidän syytämme. Älä ole huomaavinasi äläkä suinkaan etsi sellaisia.

Useimmat jäsenet puhuvat kunnioittavasti ja hehkuvasti temppelityöstä ja seremonioista, ja odotuksesi kasvavat ajan myötä. Jos sitten petytkin tilaisuuteen ja kavahdat kummallisia kuteita ja rituaaleja, et voi puhua epäilyistäsi kenellekään, koska temppeliseremonioista kielletään keskustelemasta rakennuksen ulkopuolella. Sinun on vain oltava kuin ei mitään, ja teeskenneltävä kokeneesi jotakin kohottavaa, vaikka asia olisikin päinvastoin. Vika on varmaankin sinussa itsessäsi.

Toimituksista ja kokouksiin osanotosta on pidettävä tarkkaa kirjaa, sillä ne ovat perustana pelastuksellemme ylösnousemuksen aikoina. Toisaalta kirkon nykyinen johto voi vapaasti muutella historiansa esittämistä, jolloin päivämäärillä tai ihmisten teoilla tai sanoilla ei olekaan niin väliä — kuten moniavioisuuden ollessa kyseessä.

Kun kirkko laati oppikirjan 2. presidentin Brigham Youngin "opetuksista", komitea jätti kokonaan pois m.m. opetukset moniavioisuuden välttämättömyydestä. Young esitettiin miehenä, jolla oli ainoastaan kaksi vaimoa, nekin peräjälkeen, ei yhtä aikaa. Samalla kirkko loukkasi tuntuvasti Youngin monia jälkeläisiä, jotka ovat syntyneet hänen moniavioisista "vaimoistaan" — heitä oli todellisuudessa lähes 60. Youngin mukaan kukaan ei voinut päästä selestiseen taivaaseen olematta moniavioinen. Se opetus ei kuitenkaan jostakin syystä nykyään ole tärkeä, vaikka Youngia pidetäänkin profeettana.

Moniavioisuus ei ole koskaan ollut lainmukaista USA:ssa, ja kirkko rikkoi lakia monet monituiset kerrat, vaikka samalla väitti saarnaavansa lainkuuliaisuutta. Lisäksi kirkon johtajat valehtelivat, kun he kielsivät harjoittavansa moniavioisuutta.

Kiusallisia ja negatiivisia oppeja voi siis pyyhkiä pois vaikka ne olisivat olleet kuinka tärkeitä.

Herran sovitus on lahjoittanut meille armon ja oikeuden maksaen uhrin meidän synneistämme, joten meidän ei tarvitse olla velassa Jumalalle. Olemme kuitenkin velassa Jeesukselle, ja hänellä onkin meille kilometrin pituinen lista asioita, joita pitää jatkuvasti totella sen kummempia miettimättä, jotta pääsisi taivaaseen.

Lisäksi sinun on opeteltava omituisia käsiotteita ja salasanoja, sillä muutoin sinua ei päästetä temppelin esiripun ohi. Temppeliin taas et edes pääse sisälle, ellet maksa vähintään täysiä kymmenyksiä. Eli et pääse taivaaseen etkä saa olla yhdessä perheesi kanssa siellä ellet maksa selvää rahaa sisäänpääsymaksuna. Kummallista armoa.

Voimme tappaa, raiskata, loukata, käyttää hyväksemme, kiduttaa, varastaa, manipuloida, vihata ja loukata viattomia lähimmäisiämme ja saada tekomme anteeksi, mikäli kadumme. Ainoa anteeksiantamaton synti on kieltää Pyhän Hengen olemassaolo. Hmm.

Tottele kiihkomielisesti Viisauden sanaa, mutta älä välitä niistä kohdista, joita kirkossa ei painoteta. Usko, että se on jumalallista ilmoitusta, äläkä välitä siitä, että kirkon alkuaikoina oli Amerikassa vallalla voimakas raittiusliike joka tapauksessa.

Sitä paitsi, jos nykyinen profeetta äkkipäätä kieltäisi jäseniltä vaikkapa appelsiinimehun, niin täytyisihän hänellä olla asiasta Jumalallista tietoa, jonka vuoksi tietysti tottelisit ilman muuta?

Kirkossa korostetaan perheen yhteyttä. Mutta jos et ole temppelikelvollinen, et voi olla mukana edes omien lastesi tai sisarustesi vihkiäisessä, vaan joudut istumaan odotushuoneessa. Jos joku perheen jäsen haluaa lähteä kirkosta, saattaa edessä olla tuskallinen avioero tai vanhemmat hylkäävät lapsensa ym.

"Perheet ovat iankaikkisia", mutta vain niin kauan kuin kaikki sen jäsenet pysyvät mormonikirkossa. Rakkaudesta ei vissiinkään ole niin väliä.

Sinulla on vapaa tahto, mutta vain niin kauan kuin "valitset oikein" eli kirkon opettamalla tavalla. Jos valitset toisen tien, olet väärässä.

Jokaiselle jäsenelle on luvattu Pyhän Hengen lahja antamaan innoitusta elämässään, mutta jos tuo innoitus kehottaa sinua tekemään toisin kuin mitä kirkossa on käsketty, olet väärässä ja varmaankin innoitus on tuossa tapauksessa tullut Saatanalta eikä Pyhältä Hengeltä.

Ellet osaa erottaa näitä toisistaan, vika on sinussa itsessäsi — et varmaankaan ole tarpeeksi vanhurskas.

Saat "vapaasti" olla eri mieltä kirkon johtajien kanssa, kunhan et kerro mielipiteistäsi ääneen kenellekään tai esimerkiksi kirjoita niitä lehtien palstoille.

Jos kuulet, että joku on erotettu kirkosta arvosteltuaan jotakin kirkon käytäntöä, kuten esimerkiksi kirkon sekaantumista politiikkaan, on paras kuvitella tuon ihmisen rikkoneen Jumalan käskyjä jollakin tavalla, jotta oma uskosi ei häiriintyisi tai heikkenisi.

Profeetan mielestä näistä "muutamista harvoista" ulosheitetyistä ei kannata välittää, koska kirkko ei tarvitse sellaisia jäseniä. Se kadotetun sadannen lampaan etsimisestä ja tuhlaajapojan tervetulleeksi toivottamisesta! Jeesus oli varmaankin väärässä, tai sitten Raamatussa on vääristelty juuri näitä vertauksia.

Kirkon johtajathan eivät voi viedä kirkkoa harhaan. Mutta he ovat kuitenkin inhimillisiä vikoineen kaikkineen. Mutta he ovat innoitettuja ... Hmm.

"Kirkon järjestys on aivan sama kuin Jeesuksen aikana." Älä välitä siitä, ettei Jeesus perustanut kirkkoa oikeastaan ollenkaan. Hänen sanotaan toimittaneen Pyhän Hengen 12. apostolille ja puhuneen "kansastaan".

Mormonin kirjan mukaan hän teki saman Amerikassa käydessään siellä saarnaamassa kuoltuaan. Apostoleja oli siis siinä vaiheessa yhteensä 24.

Sitten näistä Amerikan apostoleista kolme pyysi saada jäädä maan päälle tekemään lähetystyötä ja y.m. ihmeitä, joten jossain vaiheessa, uusia apostoleja asetettaessa, heitä olikin sitten jo 15, mikä nykyäänkin täytyy olla luku.

Tai hei, eikö Jeesuksen opetuslapsista yksi samoin pyysi saada jäädä eloon toiseen tulemiseen saakka? Kuusitoistako apostolia meillä siis on maan päällä nykyään — 12 tavallista, kolme nefiläistä kuolematonta ja yksi palestiinalainen kuolematon?

Ja miten voi koko alkukirkko joutua luopumukseen ja pappeus hävitä maan päältä, jos nämä mystiset iankaikkisesti elävät apostolit elikkä pappeudenhaltijat kuljeksivat pitkin maailmaa aina Jeesuksen ajoista toiseen tulemiseen saakka?

Lisäksi nykykirkossa on asetettu 1. presidenttikunta, jonkalaista Jeesuksen aikoina kaiketi ei ollut. Silloin ei esimerkiksi myöskään ollut 12-vuotiaita diakoneja. Mutta eipä sillä väliä. Kirkkohan on joka tapauksessa tosi, vai mitä?

Jumala ei katso sukupuoleen. Kuitenkin vain miehillä on kirkossa pappeus ja valta. Mutta naiset eivät kaipaakaan valtaa, vaan ovat "hyvin onnellisia". (Mielessäsi voi käydä valkoisten herrojen huomautus siitä miten onnellisia mustat olivat plantaasiorjina, eikä heidän suinkaan tarvinnut osata lukea tai saada muita oikeuksia.) Utahin osavaltiossa käyttävät naiset suhteettoman suuressa määrin onnenpilleri Prozacia, kutsuvat sitä kuulemma P-vitamiiniksi.

Jos naiset esittävät eriäviä mielipiteitä, heidät erotetaan kirkosta feministeinä. Jos kerran profeetta sanoo, että naiset ovat kirkossa tasavertaisia miesten kanssa, niin silloin tietysti asian täytyy olla niin, vaikka jotkut naiset uskaltavaisivatkin todistaa päinvastaista. Profeettahan on kirkon johdossa istuva mies, joten hän tietää parhaiten miltä naisista rivijäseninä tuntuu.

Kirkko sanoo, että jokainen ihminen syntyy joko naiseksi tai mieheksi. Mutta:

Homoseksuaalit ja biseksuaalit ym. eivät ole voineet syntyä sellaisiksi, vaan ovat varmaankin valinneet osansa, joten heidän on tehtävä parannus kauhistuttavasta synnistään.

Sukupuolettomiksi tai kaksineuvoisiksi syntyneet ym. "luonnonoikut" eivät ole tärkeitä tässä yhteydessä, koska heitä on niin harvassa (lääkärien on enemmän tai vähemmän vaikea selvästi määritellä n. joka 2000. lapsi joko tytöksi tai pojaksi, eikä edes kromosomitutkimus aina auta asiassa, saati leikkaus).

Kuitenkaan näillä asioilla ei voi olla mitään suurta merkitystä, sillä kirkkohan on tosi joka tapauksessa, vai mitä? Kunhan näistä asioista ei puhu, niin ne "menevät pois". Just joo.

Vammaiset, kuten Downin syndroomasta kärsivät, ovat Jumalan erityisesti siunaamia henkilöitä, jotka aikaisemmassa olemassaolossa tekivät jotakin erityisen urhoollista, ja he ovat saaneet vamman täällä maan päällä suojaksi Saatanan voimia vastaan ja opettamaan lähimmäisiään erityisellä tavalla. Mitään biologista syy-yhteyttä ei tarvitse etsiä. Yhdellä iskulla Jumala saa näin myös koetella monia vanhempia.

Kirkon nimessä on mainittu Jeesus Kristus. Siksi Hän on siis kirkon pää. Ei kannata huolehtia siitä, että kirkon nimi ei aina ole kuulunut niin kuin nykyään: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko.

Muutaman vuoden ajan Joseph Smithin aikana kirkon nimi oli "Myöhempien Aikojen Pyhien Kirkko", ihan ilman Jeesusta. Kuka silloin johti kirkkoa?

No joo, ei hätää, sillä tämä tietohan tulee anti-mormonisteilta, eikä sellaisesta tarvitse välittää, vaikka se olisi tottakin. Vai mitä?

Martti Luther ryhtyi uskonpuhdistukseen vain siksi, että vähitellen Euroopan siirtolaiset voisivat muuttaa Amerikkaan, ja Kolumbus löysi Amerikan vain, koska Jumalan tarkoituksena oli perustaa sinne Uusi Jerusalem — Siion. Just joo.

Kirjoittamaton sääntö numero 12.562:

Mikäli joku kirkon jäsen tekee jotakin poikkeuksellista positiivisessa mielessä, johtuu se siitä, että kirkko on tosi kirkko, joka kantaa hyvää hedelmää.

Jos taas joku jäsenistä tekee pahaa, kuten ahdistelee lapsia virkansa varjolla, on se ilman muuta tuon yksilön omaa syytä, eikä koko kirkkoa saa tuollaisen tapahtuman perusteella tuomita.

Kuulostaako hyvältä ja oikealta?

Kirkossa korostetaan sitä, miten paha on hokea samoja rukouksia kerran toisensa jälkeen — viitaten esimerkiksi katolilaisten Ave Mariaan ja muihin sellaisiin. Isä meidän -rukousta ei suosita — kuulin sen ainoastaan yhden kerran jäsenyyteni aikana. Kuitenkin monet kirkon vihkimysrukouksista ja -siunauksista on ladeltava sanatarkasti, esimerkiksi kastetoimitus, sakramenttirukous, temppelitoimitukset, jotka muutoin eivät ole päteviä. Mutta se on kai eri asia?

Kirkossa korostetaan vilpittömyyttä, totuudellisuutta ja rehellisyyttä kaikissa kanssakäymisissä lähimmäistemme kanssa.

Mutta jos huomaat, että kirkon johtajat ovat valehdelleet tai vääristelleet totuutta tai kirkon historiaa ym. tai kertoneet kalajuttuja omasta elämästään tai jättäneet kertomatta oleellisia asioita, jotka voisivat vaikuttaa jäsenten valintoihin elämässään, ole huoleti.

Kirkon johtajilla on nimittäin oikeus valehdella Herran asian tähden: kaikillehan ei voi antaa lihaa vaan heille on tarjottava maitoa ravinnoksi, sillä heidän herkkä todistuksensa kirkon totuudesta saattaa muutoin olla vaarassa.

Miten olikaan sen ehdottoman vilpittömyyden laita? No johtajien tapauksessa varmaan "päämäärä pyhittää keinot."

Jos liityt kirkkoon ja aiot pysyä sen jäsenenä, on sinun luultavasti luovuttava omasta, luonnollisesta minästäsi ja tehtävä moninaisia kompromisseja omien arvostustesi kustannuksella. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys teeskentelystä tai tekopyhyydestä, koska kirkko on totta, vai mitä?

Kokoa tästä nyt sitten ehyt palapeli!
Muistakin olla rehellinen ja totuudenmukainen!

Muistatko H.C. Andersenin sadun
keisarin uusista vaatteista?

 

 


 Etusivu > Artikkelit | Sivun alkuun

 

 2000-04-27 — 2003-09-19