Kirkon johto julisti v. 1995 seuraavaa kirkon käsityksestä perheestä, sukupuolesta jne.
Kerran eräs tuttuni sanoi, että mormonismin opit ovat kuin hyytelöä yrittäisi naulata seinään: ihan mahdottomia saada kiinni ja selvittää. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että kirkkoa kritisoivien lainatessa nykyisten johtajien edeltäjien saarnoja, puheita, lausuntoja ym., ne tyrmätään sanomalla yksinkertaisesti, että ne olivat vain juuri noiden ihmisten mielipiteitä eivätkä kirkon oppia — huolimatta siitä, että näitä asioita opetettiin kirkossa aikanaan nimenomaan sen virallisena oppina. Tämä sivu koskeekin nyt sitten aivan nykyaikaista oppia. Saas nähdä, koska se vanhenee opista mielipiteeksi.
Mormonit saattavat viitata tähän julistukseen, kun heiltä kysytään, mitä presidentti Hinckley on profetoinut viime aikoina. Koska Hinckley on profetoimaton profeetta, on jäsenten viitattava tällaisiin yleisluontoisiin lausuntoihin. Otsikkoon on vielä liitetty mahtipontinen sana "maailmalle" — ei siis ainoastaan kirkon omalle kansalle.
Sanavalintakaan ei liene erikoisen onnistunut, eikä se ole oleva kunniaksi sen paremmin kirkolle kuin sitä kirjaimellisesti seuraaville jäsenillekään. Itse asiassa tämän julistuksen kriittinen tarkastelu avaa oikean Pandoran lippaan — tai matopurkin, niin kuin amerikkalainen sanonta kuuluu. Julistusteksti on alla punaisella askeleen sisäänvedettynä.

Me, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin neuvosto, julistamme juhlallisesti, että avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä ja että perhe on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi.

Kaikki ihmisest — miehet ja naiset — on luotu Jumalan kuvaksi. Jokainen heistä on taivaallisten vanhempien rakas henkipoika tai -tytär, ja sellaisena jokaisella on jumalallinen luonne ja päämäärä.

Jos kirkko jatkuvasti väittää, että taivaallinen Äiti on olemassa, miksi jäseniä erotetaan kirkosta tai heitä rankaistaan, jos he uskovat häneen tai rukoilevat häntä, tai muutoin soveltavat tätä oppia?

Sukupuoli on yksilön kuolevaisuutta edeltävän, kuolevaisuuden aikaisen ja iankaikkisen identiteetin ja tarkoituksen oleellinen ominaisuus.

Mitä tämä lause siis sanoo siitä ihmiskunnan osasta, joka syntyy ilman selvästi määriteltävää sukupuolta? Ovatko sellaiset ihmiset "epäoleellisia"? Eikö androgyynisillä ihmisillä ole tarkoitusta, mitä tulee MAP-kirkkoon? Luonnon todellisuudessa syntyy esimerkiksi ihmisiä, jotka näyttävät olevan yhtä tai molempia sukupuolia, mutta kun laboratoritutkimukset on tehty, todetaankin lapsen olevan toista. Onko kirkko sitä mieltä, että lapset, jotka syntyvät yhdellä Y-kromosomilla ja kahdella X-kromosomilla eivät itse asiassa ole yksilöitä? Mitä he kirkon mielestä sitten ovat? Onko niillä ihmisillä, joilla on tavallista suurempi estrogeenin tai testosteronin eritys, suurempi iankaikkinen identiteetti? Kirkon pyhän kirjan, Opin ja liittojen kirjan luvun 132 valossa näyttää sukupuolella olevan merkitystä vain tulevassa elämässä siinä tapauksessa, että henkilö astuu moniavioisen naimisen iankaikkiseen liittoon. Kuinka asialla silloin voisi olla iankaikkinen olennainen merkitys?

Kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa henkipojat ja -tyttäret tunsivat Jumalan iankaikkisena Isänään ja palvelivat Häntä sellaisena sekä hyväksyivät Hänen suunnitelmansa, jonka mukaan Hänen lapsensa voivat saada fyysisen ruumiin ja saada maanpäällistä kokemusta edistyäkseen kohti täydellisyyttä ja toteuttaakseen lopulta jumalallisen päämääränsä iankaikkisen elämän perillisinä. Jumalallinen onnensuunnitelma tekee mahdolliseksi perhesuhteiden jatkumisen haudan tuolla puolen. Pyhissä temppeleissä tarjolla olevat pyhät toimitukset ja liitot suovat yksilöille mahdollisuuden palata Jumalan kasvojen eteen ja perheille mahdollisuuden tulla liitetyksi yhteen iankaikkisuudessa.

Ensimmäinen käsky, jonka Jumala antoi Adamille ja Eevalle, koski heidän mahdollisuuttaan aviomiehenä ja vaimona tulla vanhemmiksi. Me julistamme, että Jumalan lapsilleen antama käsky lisääntyä ja täyttää maa on yhä voimassa.

Maailma on jo tänäkin päivänä ylikansoitettu, ja lukumäärämme kohoaa erittäin vaarallisiin lukemiin tällä vuosisadalla, ellei mitään tehdä. On vastuutonta käskeä lastenhankintaan sellaisia ihmisiä, joilla ei sellaiseen ole varaa tai jotka muutoin ovat lastenhankintaan soveltumattomassa tilanteessa.

Uskovatko kirkon johtajat yhä kirjaimellisesti Aadamiin ja Eevaan, niin kuin tästä lausumasta saa käsityksen? Sellainen pyhien kirjoitusten kirjaimellinen tulkinta synnyttää useita lisäkysymyksiä, joihin heidän on vaikea rehellisesti vastata.

Me julistamme tämän lisäksi Jumalan määränneen, että pyhiä lisääntymisen voimia tulee käyttää ainoastaan miehen ja naisen kesken, jotka on laillisesti vihitty aviomieheksi ja vaimoksi.

Kirkko sanoo, että sukupuoliyhdyntä on jumalallinen toimitus. Miten tämä voidaan suhteuttaa orgaaniseen evoluutioon, kun kirkon mukaan asiassa on jokin jumalallinen aines, eikä se siis ole pelkästään täysin luonnollinen keino lajin säilyvyyden takaamiseksi? Onko Jumalalla ehkä jotakin niitä lajeja vastaan, jotka kuolevat sukupuuttoon? Miksi hän loi ne?

Me julistamme, että keino, jolla kuolevainen elämä luodaan, on Jumalan säätämä. Me vahvistamme, että elämä on pyhä ja että se on tärkeä Jumalan iankaikkisessa suunnitelmassa.

Aviomiehellä ja vaimolla on vakava velvollisuus rakastaa toinen toistaan ja huolehtia toisistaan sekä rakastaa lapsiaan ja huolehtia heistä. "Lapset ovat Herran lahja." (Ps. 127:3) Vanhemmilla on pyhä velvollisuus kasvattaa lapsensa rakkaudessa ja vanhurskaudessa, huolehtia heidän fyysisistä ja hengellisistä tarpeistaan ja opettaa heitä rakastamaan ja palvelemaan toisiaan, noudattamaan Jumalan käskyjä ja olemaan lainkuuliaisia kansalaisia, missä tahansa he asuvatkin. Aviomiehiä ja vaimoja — äitejä ja isiä — pidetään Jumalan edessä tilivelvollisina näiden velvollisuuksien täyttämisestä.

Onko tässä kohtaa asiallista uhkailla? Eivätkö perheen jäsenet voi olla hyviä toisilleen vain sen vuoksi, että he voisivat olla onnellisia? Miksi korostetaan rankaisua positiivisten puolten kustannuksella? Onko todellakin hyvä, jos moraalisuus perustuu rankaisun pelkoon?

Perhe on Jumalan säätämä. Hänen iankaikkisessa suunnitelmassaan on olennaista miehen ja naisen välinen avioliitto.

Missä Raamattu tai Mormonin kirja näin sanoo? Jotkut raamatunkohdat sanovat päinvastaistakin, esim. 1 Kor 7:38-40 tai Matt 10:35.

Lapsilla on oikeus syntyä avioliitossa ja saada kasvatuksensa sellaiselta isältä ja äidiltä, jotka pitävät avioliittolupaukset kunniassa olemalla täysin uskollisia. Perhe-elämän onni saavutetaan todennäköisimmin silloin, kun sen perustana ovat Herran Jeesuksen Kristuksen opetukset.

Entäpä perheet, jotka ovat hyvin paljon onnellisempia ilman sellaisia dogmeja? Ja entä perheet, joiden elämä perustuu tällaisiin oppeihin, mutta jotka silti ovat onnettomia?

Onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen, parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden, myötätunnon, työn ja tervehenkisen virkistystoiminnan periaatteille ja säilyvät näitä periaatteita noudattamalla. Jumalallisen suunnitelman mukaan isän on määrä johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa, ja hän on velvollinen suojelemaan perhettään ja huolehtimaan sen toimeentulosta.

Onko tällainen isän rooli todellakin jumalallista alkuperää, vai onko se vanhentunut perinne? Jos isälle tapahtuu jotakin, äiti ei ehkä kykenekään huolehtimaan kirkon käskystä synnyttäneestään lapsikatraasta. Entä mitä pitäisi ajatella sellaisen äidin, joka haluaa päästä irti miehestä, joka tavalla tai toisella pitelee vaimoaan pahoin, mutta ei voi lähteä, kun hänellä ei ole mitään keinoa elättää itseään tai lapsiaan?

Äiti on ensisijaisesti vastuussa lastensa hoivaamisesta. Näissä pyhissä tehtävissä isillä ja äideillä on velvollisuus auttaa toisiaan tasavertaisina kumppaneina. Vamma, kuolema tai muut olosuhteet saattavat vaatia yksilöllisiä sovelluksia. Sukulaisten tulisi tarvittaessa antaa tukeaan.

Miksi tämä keinotekoinen naisen ja miehen roolin erittely? Miksei isä voisi olla alunperinkin yhtä lailla vastuussa lapsista kuin äitikin? Tämä "oppi" on vahingollinen. Monet mormonimiehet eivät enemmän tai vähemmän tietoisesti hoida lapsia yhtä paljon kuin äidit, kun he seuraavat tällaisia neuvoja sen sijaan, että perustaisivat tapansa oman järkensä ja vaistojensa pohjalle.

Me varoitamme siitä, että ne, jotka rikkovat siveyden liittoja, jotka kohtelevat pahasti puolisoaan tai jälkeläisiään tai jotka jättävät perhevelvollisuudet täyttämättä, seisovat eräänä päivänä tilivelvollisina Jumalan edessä. Varoitamme edelleen, että perheen hajoaminen tuo yksilöille, yhteisöille ja kansakunnille ne onnettomuudet, joista muinaiset ja nykyiset profeetat ovat ennustaneet.

Miksi varoituksia ja uhkauksia? Mitä oikein on tapahtunut sille, että piti vain opettaa oikeita periaatteita ja antaa ihmisten hallita itse itseään?

Me vetoamme vastuuntuntoisiin kansalaisiin ja viranhaltijoihin kaikkialla sellaisten toimenpiteiden edistämiseksi, joiden tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä.

Elämmekö teokratiassa? Miksi kirkko tuntee itsensä niin uhatuksi toisenlaisten elämänmuotojen edessä? Tämä lauseke on osittain vaikkei kokonaan piilotetusti suunnattu USA:n hallitukselle, jotta se kohtelisi esim. homoseksuaaleja toisen luokan kansalaisina. Kirkko sekaantuu tässä asiassa politiikkaan.
Jos kirkon johtajat ja jäsenet eivät halua harjoittaa homoseksuaalisia tekoja, heidän ei tarvitse. Se ei kuitenkaan merkitse, että olisi OK heidän puoleltaan kieltää ja syyllistää niitä, jotka niin haluavat elää, ja yrittää pakottaa muita omaan moraaliseen muottiinsa maan lakien kautta — eiväthän nuo toiset vahingoita ja yritä pakottaa mormoneja elämään heidän tavallaan?
Eivätkö kirkko ja sen jäsenet valittaneet juuri samoista syistä sitä, kun he olivat moniavioisuuden harjoittamisen johdosta joutuneet tulitukseen vähän yli sata vuotta sitten? Kirkko on järjestö, joka ei maksa veroja, eikä sillä sen vuoksi ole laillista oikeutta yrittää jatkuvasti vaikuttaa minkäänlaiseen lainsäädäntöön. (Huom. 501(c)3-yhtiöt voivat lobbailla, mutta silloin heidän on maksettava veroa tarkoitukseen lahjoitetuista summista — tuskinpa kirkon jäsenet odottavat kymmenystensä kuluvan sellaiseen.) Ks. LDS Chronology Of Involvement In Same-Sex Marriage Politics ja taannoinen puolen miljoonan dollarin lahjoitus.
Rakkaushan kuitenkin on tärkeintä ihmissuhteissa, ei se, mitä sukupuolta rakkauden antaja ja vastaanottaja sattuvat olemaan.

Chris Kimball: Study of the Proclamation on the Family