Mistä Smith sai tuonpuoleisen kuvaukset, jotka esitetään Opin ja liittojen kirjan luvuissa 76 ja 77?
Erinomaisessa kirjassaan Early Mormonism and the Magic World View historioitsija D. Michael Quinn antaa hyvin kiehtovan lähteen Smithin "ilmoituksille". Kirjassa Quinn käy tarkkaan läpi noiden lukujen "näyn" "kolmesta kirkkauden asteesta".
Itse asiassa Smithin kuvaus "selestisestä valtakunnasta" oli ensinnäkin kopio varhemmin ilmestyneestä teoksesta, ja lisäksi riidanalainen pyhien keskuudessa.
Orson Pratt ja John Murdock ovat 1830-luvulla kirjanneet päiväkirjoihinsa yrityksensä rauhoittaa kirkon jäseniä, joita tuo vuoden 1832 näky taivaasta häiritsi. Nuo kaksi miestä kuvailevat lukemattomia mormonien erotuksia (jopa seurakuntien johtajien). Nämä olivat torjuneet "kirkkauden asteet" "saatanallisena ilmoituksena". Jopa Brigham Youngin oli vaikea hyväksyä se ensin, ja hän kuvaili sitä "koetuksena monille".
Miksi mormoneja häiritsi niin kovin tämä ajatus kolmesta taivaasta?
Quinnin selityksen mukaan jäsenet tunnistivat sen olevan selvästi okkulttisista lähteistä peräisin. Ainoat toiset lähteet eri taivaiden asteille tulivat okkulttisilta kirjoittajilta Smithin aikana ja ennen häntä.
Esimerkiksi vuonna 1784 mies nimeltä Emanuel Swedenborg kirjoitti kirjan näyistään tuonpuoleisesta. Swedenborg väitti: "Taivaita on kolme" ja ne on kuvattu "kokonaan erillisinä toisistaan". Hän kutsui korkeinta taivasta "selestiseksi valtakunnaksi", ja sanoi, että kolmen eri taivaan asukkaat vastasivat "aurinkoa, kuuta ja tähtiä".
Omien sanojensa mukaan Joseph Smith oli tutustunut Swedenborgin kirjoituksiin. Smith kertoi käännynnäiselle nimeltä Edward Hunter, että "Emanuel Swedenborgilla oli näkemys tulevasta maailmasta, mutta häneltä puuttui jokapäiväinen leipä". Toisin sanoen Smith piti Swedenborgin käsityksistä tuonpuoleisesta, mutta kritisoi häntä siitä, että hän ei hyödyntänyt niitä voitokseen.
Swedenborgin kirjaa saa ostaa esimerkiksi Amazonilta. Sen nimi on Heaven and Hell and Its Wonders, ja se on kirjoitettu paljon ennen Smithin ilmestymistä näyttämölle. Kuitenkin siinä kuvataan aivan tarkkaan mormonien kolme kirkkauden astetta, ja siinä esiintyvät mm. sellaiset konseptit kuin "verho", "henkivankila" ja "selestinen avioliitto".
Smith oli siis hyvin tietoinen Swedenborgin ideoista, ja mainittu kirja oli sitä paitsi Smithin kotikaupungin kirjastossa vuodesta 1817. Yhdeksän mailin päässä Smithin tilalta canandaigualainen sanomalehti mainosti v. 1826 Swedenborgin kirjaa myytävänä. Kirjakauppa tarjosi Swedenborgin julkaisuja jopa vain 37 centin hintaan.
Jos koskaan haluat tietää yksityiskohtia mormonien tuonpuoleisesta, niin lue Swedenborgin kirja. Smith kopioi siitä runsaasti pannakseen kokoon Opin ja liittojen kirjan "näkynsä" selestisestä, telestisestä ja terrestrisestä valtakunnasta. Mutta Swedenborgin teokset ovat ehdottomasti alkuperäisiä.
Swedenborg ei tietenkään ollut ensimmäinen, joka spekuloi kolmesta taivaasta tuonpuoleisessa. Niinpä jotkut varhaiset gnostikot vertasivat taivasta kolminaisuuteen, ja esittivät, että kukin jumaluuden persoona viittasi omaan tasoonsa. Se ei kuitenkaan ole tämän artikkelin pointti.
Jokainen, joka on todellakin lukenut Swedenborgin kirjan Heaven and Hell and Its Wonders tunnistaa kohdat, joista Smith kopioi nimiä ja ideoita. Swedenborg kirjan v. 1778 englanninkielisen käännöksen ja Smith 1830-luvun oppien välillä on monta yhteneväisyyttä.
Pointti ei ole se, että Swedenborg olisi ollut ensimmäinen kolmen taivaan esittäjä, vaan että hänen kirjoituksensa ovat mormonismiin päätyneen terminologian oikea alkuperä.
Swedenborgin aiheita esimerkiksi:
- selestinen valtakunta
- kuoleman jälkeen kaikki ihmiset menevät odotuspaikkaan nimeltä "henkimaailma", joka on jaettu "henkivankilaan" kastamattomille ja "paratiisiin" kastetuille
- selestisen valtakunnan enkelit ovat alastomia paitsi valkoista kaapua tai asua, jonka "Herra" on heille antanut. Se hohtaa ja kimmeltää (ks. Smithin kuvauksia enkeli Moronista).
- Henget ja enkelit ovat ihmisenmuotoisia, ja heidän kanssan voi keskustella "kuin mies miehelle". Ei kuorolaulua, siipiä eikä sädekehiä.
- "Henkimaailma" on tämä maa, mutta me emme voi nähdä henkiä "verhon" takia.
- Avioliitto on mahdollinen taivaan valtakunnassa.
Swedenborgin kirja on lähes 500-sivuinen, eikä Smith plagioinut sitä kokonaan. Mutta koska Smith myönsi lukeneensa teoksen, on todennäköistä, että hän "lainasi" siitä avainkohtia omaan Opin ja liittojen kirjan lukuunsa 76.
On oikeastaan olemassa hyvin vähän mormonien pyhää kirjoitusta, joka selostaisi yksityiskohtaisesti tuonpuoleisen olot, kun taas Swedenborg omisti aiheelle kokonaisen teoksen. Smithillä oli siis runsaasti aineistoa mistä lainata omiin tarkoituksiinsa.
 Emanuel Swedenborg: Heaven and Hell and Its Wonders Gutenbergissa
|
