|
Tradition & the Historical Record
H. Michael Marquardt & Wesley P. Walters. Smith Research Associates
(imprint of Signature Books). Salt Lake City, Utah, 1994, 245 pages,
ISBN 1-56085-039-6.
|
Historiallisen
Josephin tutkimus
Nuori Joseph, hämmästyttävä näky, mormonismin
synty — se kaikki alkoi suuresta herätyksestä. Joseph
Smith antoi elävän kuvauksen siitä herätysliikkeestä,
joka sattui hänen poikavuosiensa pikkukaupungissa Palmyrassa,
New Yorkin osavaltiossa:
Jolloinkin toisena vuotena Manchesteriin muuttomme
jälkeen ilmeni asuinpaikkakunnallamme tavaton uskonnollinen
kiihtymys. Se alkoi metodisteista, mutta tuli pan yleiseksi kaikkien
lahkojen keskuudessa tässä osassa maata. ... suuria
joukkoja ihmisiä liittyi eri uskonnollisiin ryhmiin, jotka
saivat aikaan sangen suurta hämmennystä ... Muutamat
kiistelivät metodistien uskon puolesta, muutamat presbyteerisen
ja jotkut baptistisen.
( KH / Joseph Smith Historia
1:5).
Tämä herätysliike teki suuren vaikutuksen Joseph
Smithiin, mutta minkälaisen jäljen se on jättänyt
historiaan? Voimmeko määrittää tuon tapahtuman
tarkan sijainnin ja ajankohdan ja todentaa, että se tapahtui
oikeasti? Näyttäisivätkö kirkonkirjat juuri
ennen ja jälkeen tuollaisen herätysliikkeen äkkinäistä
jäsenmäärän kasvua osoittaen meille täsmällisesti,
milloin se tapahtui? Mitä jos me löytäisimme juuri
nimenomaiset kirkonkirjat, eivätkä ne todistaisi mistään
herätysliikkeestä?
Teoksen kirjoittajat Marquardt ja Walters kysyivät itseltään
näitä samoja kysymyksiä, ja asettivat tehtäväkseen
löytää Joseph Smithin mainitseman herätysliikkeen.
He löysivät jäsenluetteloita, kirkkojen kokouspöytäkirjoja,
kertomuksia sanomalehdissä, ja odottamattoman yllätyksen,
jolla olisi vaikutuksia mormonismin perustuksiin saakka.
Mistä tämä herätysliikettä koskeva huoli
johtuu? Siitä, että Joseph Smith sitoi koko ensimmäistä
näkyä koskevan tarinansa tähän tapahtumaan.
Jollei herätysliikettä tapahtunut Joseph Smithin väittämään
ajankohtaan, niin hänen monimutkainen kertomuksensa Mormonin
kirjan esilletulosta on epäilyttävä, ja saattaa
olla pelkkä sepitys.
Perimätieto ja ensimmäinen näky
Myöhempien aikojen pyhien uskolle on harva asia yhtä
perustuksellienn kuin ensimmäisen näyn tarina — Joseph
Smithin kertomus siitä, miten Isä ja Poika ilmestyivät
hänelle näyssä. Esimerkiksi kirkon presidentti
Howard W. Hunter kutsui taannoin Josephin selontekoa vuoden 1820
herätysliikkeestä ja näystä "uskomme ensimmäiseksi
tukipylvääksi," (The Ensign, Syysk. 1994, s.
54), kun taas Ezra Taft Benson viittasi siihen "Kirkon teologian
kivijalkana" (Ezra Taft Bensonin opetuksia, s. 101).
Josephin kertomuksen mukaan herätysliike vaikutti kaikkiin
alueen kirkkoihin ja synnytti Josephissa ja hänen perheessään
suuremman uskonnollisen tietoisuuden. Tämä sai Josephin
menemään metsikköön rukoilemaan. Hänen
rukoillessaan sai hän nähdä Isän ja Pojan,
joka ketoi hänelle, että kaikki kirkot ovat vääriä.
Näin ollen herätysliike on se historiallinen kiintopiste,
joka vaikutti kiihdyttävästi MAP-kirkon alullepanoon
johtaviin tapahtumiin.
Herätysliikkeen etsintä
Käyttäen Joseph Smithin kertomusta oppaanaan kirjoittajat
ryhtyivät etsimään todisteita vuonna 1820 tai sen
tienoilla sattuneesta herätysliikkeestä. He kävivät
pikkutarkasti läpi varhaisia lähteitä, joihin kuului
eri kirkkojen konferenssiraportteja, sanomalehtiä ja kirkkojen
aikakauslehtiä, presbyteerisiä muistiinpanoja ja julkaistuja
haastatteluja. Kuitenkaan näiden vuosien 1820-21 lähteiden
tutkiminen ei näyttänyt mitään, mikä
olisi sopinut yhteen Josephin yksityiskohtaisen kuvauksen kanssa.
Kirkkojen jäsenmäärät eivät kohonneet
Palmyrassa merkittävästi vuosien 1820-21 aikana, niin
kuin on tavallista suurten herätysliikkeiden yhteydessä.
Esimerkiksi v. 1820 "ensimmäinen baptistikirkko Palmyrassa"
sai ainoastaan kahdeksan henkeä uskonosoituksen ja kasteen
kautta; presbyteerinen kirkko kasvoi 14 jäsenen verran, ja
methodistiyhteisö menetti kuusi jäsentä, (Inventing,
pp. 17-18). Eikö Josephin kuvaileman kokoisen herätysliikkeen
olisi pitänyt jättää suuremmat jäljet?
Missä oli Josephin vuoden 1820 herätysliike?
Sitten he löysivät sen. Useat lähteet todistivat
suuresta uskonnollisesta kiihtymyksestä, johon liittyi huomattavaa
jäsenmäärän kasvua jokaisella Josephin mainitsemalla
kirkkokunnalla. Mutta se ei alkanut vuonna 1820, vaan lähti
sen sijaan käyntiin syyspuolella vuonna 1824 ja jatkui kevätpuolella
vuonna 1825. Kiihtymysvuoden loppupuolella syyskuussa 1825 baptistikirkko
oli kirjannut ottaneensa vastaan 94 uskonosoituksen ja kasteen
kautta, presbyteerinen kirkko raportoi 99 uudesta jäsenestä
ja metodistiyhteisö näytti 208:n henkilön lisäystä
(p. 27). Nämä tosiasiat sopivat Josephin kuvaukseen,
vaan ei hänen esittämäänsä ajankohtaan.
Miten sitten vuoden 1824 ajankohta toimii muiden kerrottujen asioiden
kanssa?
Kuolema ja verot
Kaksi muuta yksityiskohtaa Joseph Smithin perheeltä osoittavat
myös vuoden 1824 olevan herätysliikkeen aito ajankohta.
Ensimmäinen on peräisin Josephin äidiltä Lucy
Mack Smithiltä. Hän kirjoitti oman historiansa, ja sen
on painanut mormonien julkaisija Bookcraft (History of Joseph
Smith By His Mother). Hän kertoi alustavassa käsikirjoituksessaan
perheensä kokemasta suuresta murheesta, kun Josephin vanhin
veli Alvin kuoli äkkiä — rajamaiden lääkehoidon
uhrina. Lucy kirjoitti:
me itkimme kaikki yhdessä korvaamatonta menetystämme
ja näytti siltä, ettemme voisi löytää
lohdutusta, sillä hän oli poissa. Näihin aikoihin
lähti käyntiin suuri uskonnollinen herätys, ja
koko ympäristö oli kovin kiihkoissaan asiasta ja me
parveilimme muiden mukana kokoustalolla nähdäksemme, saisimmeko
sieltä lohtua ja helpotusta ylen kiihtyneille tunteillemme (p.
55).[1]
Alvinin kuolemaa seurannut herätysliike v. 1824 sopii kuvaan,
sillä Alvin kuoli marraskuussa 1823.
Toinen yksityiskohta on Joseph Smithin väite, jonka mukaan
herätysliike sattui "jolloinkin toisena vuotena Manchesteriin
muuttomme jälkeen" (KH/JS Historia 1:5). Olemassaolevien
verokirjojen ja omaisuusverotusten tutkimus näyttää,
että Smithin perheen Manchesterin maatilalle muuton todennäköisin
ajankohta on v. 1822. Herätysliike toisena vuotena v. 1822
muuton jälkeen asettuu juuri vuodelle 1824, jolloin herätysliikkeestä
on todisteita (Inventing, pp. 7-8).
Näiden historiallisten tosiasioiden yhdistelmä osoittaa
epäilemättä, että Joseph Smithin mainitsema
herätysliike oli käynnissä v. 1824 eikä v.
1820.
Onko tämä mikään ongelma?
No, onko sillä sitten väliä, että Josephin
aikajärjestys heittää neljä vuotta? Se osoittautuu
käänteentekeväksi. Herätysliike panee liikkeelle
sarjan tapahtumia, jotka tukeutuvat toisiinsa. Näin kuuluu
perinteellinen, Josephin tarinaan perustuva aikajärjestys
Kallisarvoisessa Helmessä:
Vuonna 1820 käynnissä ollut herätysliike
sai 14-vuotiaan Josephin rukoilemaan, mikä johti ensimmäiseen
näkyyn. Joseph väitti, että kolme vuotta ensimmäisen
näyn jälkeen eli v. 1823 enkeli ilmestyi hänen
makuuhuoneessaan hänelle, ja kertoi hänelle kultalevyistä.
Vuonna 1827, neljä vuotta enkelin ilmestymisen jälkeen,
Josephin onnistui lopulta saada haltuunsa levyt. Joseph alkoi
sitten valmistaa Mormonin kirjaa ja painatti sen ensi kertaa vuonna
1830.
Herätysliike voidaan varmuudella sijoittaa vuoteen 1824.
Josephin aikajärjestystä noudattaen tästä
kolmen vuoden kuluttua eli v. 1827 enkeli Moroni ilmestyi ensimmäisen
kerran. Joseph olisi silloin ollut 21-vuotias. Sitten kului vielä
neljä vuotta vuoteen 1831, ennen kuin Joseph olisi onnistunut
saamaan levyt ja aloittamaan käännöstyön,
mutta siihen mennessähän Mormonin kirja oli jo ollut
painettuna vuoden verran. Herätysliikkeen sijoittaminen vuoteen
1824 merkitsee sitä, että Josephin aikajärjestyksen
mukaiset tapahtumat eivät voi mahtua annettuun ajanjaksoon.
Ehkäpä herätysliikkeellä ei itse asiassa ollutkaan
mitään tekemistä Josephin ensimmäisen näyn
tarinan kanssa, tai ehkä Mormonin kirjan kirjoittamiseen
johtaneet tapahtumat eivät sujuneetkaan niin kuin Joseph
väitti. Kummin päin vain, meidän on joka tapauksessa
painiskeltava vakavien ristiriitojen kanssa, ja nämä
ristiriidat panevat Josephin kertomuksen aitouden koetukselle.
Mormonikirkon juurien uudelleen löytäminen
Tämän kaltainen erittäin tarkka tutkimus ja huomattavat
tulokset luonnehtivat kirjaa kokonaisuudessaan. Muita kiinnostavia
aiheita kirjassa:
-
löydös, jonka mukaan jotkut ensimmäisista
Josephin kultalevytarinan kuulijoista muistavat, että Josephin
tarinassa oli mukana raivoisan ja verisen espanjalaisen henki
suojelemassa tätä haudattua aarretta. Tämä
henki iski hänet maahan useita kertoja (pp. 92, 94).
- läheiset ystävät ja perheenjäsenet (kuten
hänen vaimonsa Emma, Brigham Young, Martin Harris ja David
Whitmer) kertovat, miten hän sekä löysi että
tuotti Mormonin kirjan käyttämällä hatussaan
olevaa kurkistuskiveä.
Hän ei tarvinnut tai käyttänyt kultalevyjä
tuottaakseen Mormonin kirjan.
- historialliset todisteet osoittavat, että Kristuksen kirkko,
niin kuin sitä ensin kutsuttiin, sai alkunsa Smithien kotona
Manchesterissä, New Yorkin osavaltiossa, eikä Fayettessä
Whitmerien kotona, kuten tavallisesti opetetaan.
Tämänkaltaisella tarkalla tärkeiden yksityiskohtien
huomioimisella Inventing Mormonism seuloo huolellisesti
mormonien perinnäistietoja erottaen keksityt jutut tosiasioista.
Onko tällä todellista merkitystä?
Joku voi kysyä, onko mielenkiinto historiallisiin yksityiskohtiin
todella niin tärkeää? Eräs MAP-kirkon kouluttaja,
T. Edgar Lyon, asetti samankaltaisen kysymyksen, kun hän
pohti:
Mutta miksi myöhempien aikojen pyhien pitäisi
huolehtia autenttisesta historiasta? Mitä merkitystä
sillä on turistille, kerrotaanko hänelle tosiasioita
vai taruja? Henkilökohtaisesti en pidä arvossa sitä,
että joku, joka esiintyy auktoriteettina, tekee minusta uhrin
levittämällä harhaluuloja, vaikka kysymyksessä
sitten näyttäisi olevan kuinka turhanaikainen asia tahansa.[2]
Herätysliike ja ensimmäinen näky ovat kaikkea
muuta kuin turhanaikaisia asioita — ne ovat avainasemassa mormonikirkon
väittäessä, että se on ainoa tosi kirkko.
Mormoniapostoli Hugh B. Brown kärjisti asian julistaessaan
näin:
Profeetta Joseph Smithin ensimmäinen näky
muodostaa myöhemmin järjestetyn kirkon perustan. Jos
tämä ensimmäinen näky ei ollut muuta kuin
Joseph Smithin mielikuvituksen tuotetta, niin silloin mormonikirkko
on juuri sitä, mitä sen panettelijat julistavat sen
olevan — katala ja harkittu petkutus. Hugh B. Brown, The Abundant
Life, pp. 310-311.
Vaikkei Inventing Mormonism vedäkään teologisia
johtopäätöksiä, niin kirjoittajat ovat tehneet
enemmän kuin vain panneet paperille historiallisia tapahtumia.
He ovat pyrkineet tarjoamaan laajan ja todenmukaisen kuvan Joseph
Smithin nuoruudesta, Mormonin kirjasta ja MAP-kirkon alkulähteistä.
Heidän tutkimuksensa tosiasioista on antanut tulokseksi kirjan,
josta on tuleva tärkeä lähde niille, jotka haluavat
historiansa ja uskonsa perustuvan totuudelle.
Viitteet
- Joku on ruksannut yli alustavassa käsikirjoituksessa lyhyen
kohdan, jossa mainitaan tuo "suuri uskonnollinen herätysliike",
ja julkaistuissa versioissa kohta on jätetty kokonaan pois
ilman huomautusta. Koko alustava käsikirjoitus löytyy
m.m. painettuna Dan Vogelin kirjassa Early
Mormon Documents, osa 1.
- T. Edgar Lyon, "How Authentic are Mormon Historic Sites in Vermont
and New York?," Brigham Young University Studies, 9 (Spring
1969): 349.
Sisältö
- The Move To Palmyra And Manchester, New York
- The Palmyra Revival
- Secular And Religious Background Ote
tästä luvusta
- Manchester Scryer
- The Treasure
- Smith Family Activities
- Restoring The Church Of Christ
- Expressions Of Faith
- Conclusion
|
|