Opin ja Liittojen kirja

Luku 107


ILMOITUS, joka koskee pappeutta ja joka annettiin Joseph Smithin, profeetan, kautta Kirtlandissä, Ohiossa, 28. maaliskuuta 1835. Mainittuna päivänä pidettiin kahdentoista neuvoston kokous; jokainen tunnusti omat heikkoutensa ja vajavaisuutensa, lupasi tehdä parannuksen ja pyysi Herran jatkuvaa johdatusta. He olivat aikeissa matkustaa lähetyskentilleen, joille heidät oli määrätty. Ks. History of the Church, osa 2, s. 209. — Aaronin ja Melkisedekin pappeuksien välinen ero. — Oikeus johtaviin virkoihin kuuluu Melkisedekin pappeudelle. — Ylipappeuden presidenttikunnan suuri valtuus. — Piispakunta Aaronin pappeuden johtokuntana. — Eri koorumien ja niiden johtavien virkamiesten velvollisuudet. — Ne kaksitoista muodostavat matkustavan johtavan korkean neuvoston. — Niiden kahdentoista on asetettava evankelisia palvelijoita eli patriarkkoja. — Patriarkaalisen järjestyksen periytyminen Aadamista Nooaan. — Piispat valittava niistä, joilla on ylipappeus, jos ei ilmoiteta olevan olemassa Aaronin suoranaisia jälkeläisiä. — Kirkon tuomioistuimien järjestys. — Kukaan kirkossa ei ole vapaa vastuusta.
  1. Kirkossa on kaksi pappeutta, nimittäin Melkisedekin pappeus ja Aaronin pappeus, johon kuuluu leeviläinen pappeus.
  2. Ensin mainittua nimitetään Melkisedekin pappeudeksi, koska Melkisedek oli suuri ylimmäinen pappi.
  3. Ennen hänen aikaansa kutsuttiin sitä nimellä pyhä pappeus Jumalan Pojan järjestyksen mukaan,
  4. mutta kunnioituksesta ja arvonannosta Korkeimman nimeä kohtaan ja välttääkseen toistamasta hänen nimeänsä liian usein kirkko muinaisina aikoina nimitti tätä pappeutta Melkisedekin mukaan eli Melkisedekin pappeudeksi.
  5. Kaikki muut valtuudet ja virat kirkossa kuuluvat lisäyksinä tähän pappeuteen.
  6. Mutta on olemassa kaksi osastoa eli suurta pääryhmää: toinen on Melkisedekin pappeus ja toinen Aaronin eli leeviläinen pappeus.
  7. Vanhimman virka kuuluu Melkisedekin pappeuteen.
  8. Melkisedekin pappeudella on oikeus johtajan virkoihin, ja sillä on voima ja valtuus kirkon kaikkiin virkoihin nähden maailman kaikkina aikoina, palvellakseen siinä mikä on hengellistä.
  9. Ylipappeuden presidenttikunnalla, Melkisedekin järjestyksen mukaan, on oikeus toimia kaikissa kirkon viroissa.
  10. Ylipapeilla, Melkisedekin pappeuden järjestyksen mukaan, on oikeus toimia oman virkansa tehtävissä presidenttikunnan ohjauksen alaisena palvellen siinä mikä on hengellistä, ja myös vanhimman, papin (leeviläisen järjestyksen mukaan), opettajan, diakonin ja jäsenen viroissa.
  11. Vanhimmalla on oikeus toimia ylipapin sijasta, kun tämä ei ole läsnä.
  12. Ylipappi ja vanhin palvelkoot siinä, mikä on hengellistä, kirkon liittojen ja käskyjen mukaisesti, ja heillä on oikeus toimia kaikissa näissä kirkon viroissa, milloin korkeampaa virkamiestä ei ole läsnä.
  13. Toista pappeutta nimitetään Aaronin pappeudeksi, koska se annettiin Aaronille ja hänen jälkeläisilleen sukupolvesta sukupolveen.
  14. Sitä nimitetään vähäisemmäksi pappeudeksi, koska se kuuluu lisäyksenä suurempaan eli Melkisedekin pappeuteen ja sillä on voima palvella ulkonaisissa toimituksissa.
  15. Piispakunta on tämän pappeuden johtokunta, ja sillä on sen avaimet eli valtuus.
  16. Kenelläkään ei ole laillista oikeutta tähän virkaan, tämän pappeuden avaimien hallussaan pitämiseen, ellei hän ole Aaronin suoranainen jälkeläinen.
  17. Mutta koska Melkisedekin pappeuden ylipapilla on valtuus toimia kaikissa vähäisemmissä viroissa, hän voi toimia piispan virassa, kun ketään suoranaista Aaronin jälkeläistä ei voida löytää, edellyttäen, että hänet kutsutaan ja erotetaan ja asetetaan tähän valtaan Melkisedekin pappeuden presidenttikunnan kätten kautta.
  18. Korkeamman eli Melkisedekin pappeuden voimaan ja valtuuteen kuuluu kirkon kaikkien hengellisten siunausten avaimien hallussa pitäminen;
  19. sillä on oikeus päästä osalliseksi taivaan valtakunnan salaisuuksista, saada taivaat aukenemaan edessään, olla yhteydessä yhteisen kokouksen ja Esikoisen seurakunnan kanssa ja saada olla yhteydessä Jumalan, Isän, ja Jeesuksen, uuden liiton Välimiehen, kanssa ja olla heidän kasvojensa edessä.
  20. Vähäisemmän eli Aaronin pappeuden voimaan ja valtuuteen kuuluu pitää hallussaan enkelten palveluksen avaimia ja huolehtia ulkonaisin toimituksin evankeliumin kirjaimesta, parannuksen kasteesta syntien anteeksisaamiseksi, liittojen ja käskyjen mukaan.
  21. On välttämättä oltava presidenttejä eli johtavia virkamiehiä, jotka nousevat niiden keskuudesta eli jotka määrätään niiden keskuudesta, jotka on asetettu eri virkoihin näissä kahdessa pappeudessa.
  22. Melkisedekin pappeudesta kolme johtavaa ylipappia, jotka pappeuden jäsenet ovat valinneet ja jotka on määrätty ja asetettu siihen virkaan ja joita tukee kirkon luottamus, usko ja rukous, muodostavat kirkon presidenttikunnan koorumin.
  23. Ne kaksitoista matkustavaa neuvoston jäsentä ovat kutsutut olemaan kahtenatoista apostolina eli Kristuksen nimen erityisinä todistajina koko maailmassa, ja täten heidän kutsumuksensa velvollisuudet poikkeavat muiden kirkon virkamiesten velvollisuuksista.
  24. Ja he muodostavat koorumin, joka on edellä mainittujen kolmen presidentin vertainen valtuudessa ja voimassa.
  25. Seitsemänkymmentä ovat myös kutsutut saarnaamaan evankeliumia ja olemaan erityisiä todistajia pakanoille ja kaikessa maailmassa, ja täten heidän kutsumuksensa velvollisuudet poikkeavat muiden kirkon virkamiesten velvollisuuksista.
  26. Ja he muodostavat koorumin, joka on kahdentoista äsken mainitun erityisen todistajan eli apostolin vertainen valtuudessa.
  27. Ja jokainen päätös, jonka jokin näistä koorumeista tekee, on tehtävä sen yksimielisellä äänestyksellä, siis kunkin koorumin jokaisen jäsenen on kannatettava sen päätöksiä, jotta niiden päätöksillä olisi keskenään sama voima ja pätevyys —
  28. enemmistö voi muodostaa koorumin, kun olosuhteet eivät salli toisin tapahtuvan —
  29. muussa tapauksessa heidän päätöksensä eivät ole oikeutetut samoihin siunauksiin kuin kolmen presidentin koorumin päätökset olivat muinoin, presidenttien, jotka oli asetettu Melkisedekin järjestyksen mukaan ja jotka olivat vanhurskaita ja pyhiä miehiä.
  30. Päätökset, joita nämä koorumit tai jokin niistä tekevät, on tehtävä kaikessa vanhurskaudessa, pyhyydessä ja sydämen nöyryydessä, sävyisyydessä ja pitkämielisyydessä, sekä uskossa ja hyveessä ja ymmärtäväisyydessä, itsensähillitsemisessä, kärsivällisyydessä, jumalisuudessa, veljellisessä rakkaudessa ja yhteisessä rakkaudessa;
  31. sillä lupaus on annettu, että jos nämä yhä enenevät heissä, niin he eivät tule olemaan hedelmättömiä Herran tuntemisessa.
  32. Ja jos jotakin näiden koorumien päätöstä ei ole tehty vanhurskaudessa, sen voi esittää eri koorumien yhteiselle kokoukselle, joka muodostaa kirkon hengellisen auktoriteetin; muuten niiden päätöksistä ei voida vedota.
  33. Ne kaksitoista muodostavat matkustavan johtavan korkean neuvoston, ja he toimivat Herran nimessä kirkon presidenttikunnan johdon alaisina ja taivaallisten säädösten mukaisesti; he rakentavat kirkkoa ja ohjaavat kaikkia sen asioita kaikkien kansojen keskuudessa, ensin pakanain ja sitten juutalaisten.
  34. Ne seitsemänkymmentä toimikoot Herran nimessä, niiden kahdentoista eli matkustavan korkean neuvoston ohjauksen alaisina, rakentaen kirkkoa ja ohjaten kaikkia sen asioita kaikkien kansojen keskuudessa, ensin pakanain ja sitten juutalaisten,
  35. sen jälkeen kun ne kaksitoista on lähetetty hallussaan avaimet, avaamaan ovi julistamalla Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, ensin pakanoille sitten juutalaisille.
  36. Siionin vaarnojen pysyvät korkeat neuvostot muodostavat koorumin, joka on yhdenvertainen valtuudessa presidenttikunnan koorumin ja matkustavan korkean neuvoston kanssa kaikissa kirkkoa koskevissa päätöksissään.
  37. Siionin korkea neuvosto muodostaa koorumin, joka on yhdenvertainen valtuudessa Siionin vaarnojen kahdentoista neuvostojen kanssa kaikissa kirkkoa koskevissa päätöksissään.
  38. Matkustavan korkean neuvoston velvollisuutena on apua tarvitessaan kääntyä seitsemänkymmenen puoleen, eikä kenenkään muun, täytettäessä eri kutsumuksia evankeliumin julistamisessa ja sen palveluksen toimittamisessa.
  39. Niiden kahdentoista velvollisuutena on asettaa kirkon kaikkiin suuriin seurakuntiin evankelistoja, sen mukaan kuin nämä heille ilmoituksen kautta osoitetaan.
  40. Tämän pappeuden järjestys vahvistettiin kulkevaksi isältä pojalle, ja se kuuluu oikeuden mukaan sen valitun siemenen suoranaisille jälkeläisille, jolle lupaukset annettiin.
  41. Tämä järjestys säädettiin Aadamin aikana, ja se kulki suoraan alenevassa polvessa seuraavalla tavalla:
  42. Aadamilta Seetille, jonka Aadam asetti hänen ollessaan kuudenkymmenen yhdeksän vuoden ikäinen ja joka sai siunauksen häneltä kolme vuotta ennen hänen (Aadamin) kuolemaansa ja sai isänsä kautta lupauksen Jumalalta, että hänen jälkeläisensä tulevat olemaan Herran valitut ja että he säilyvät maailman loppuun asti;
  43. koska hän (Seet) oli nuhteeton mies ja aivan isänsä kaltainen, niin että hän näytti olevan isänsä kaltainen kaikessa ja hänet saattoi erottaa tästä vain hänen ikänsä perusteella.
  44. Enos asetettiin Aadamin käden kautta sadan kolmenkymmenen neljän vuoden ja neljän kuukauden ikäisenä.
  45. Jumala kutsui Kainanin erämaassa, kun tämä oli neljännelläkymmenennellä ikävuodellaan, ja hän kohtasi Aadamin matkalla Sedolamak-nimiseen paikkaan. Hän oli kahdeksankymmenen seitsemän vuoden ikäinen, kun hänet asetettiin.
  46. Mahalalel oli neljänsadan yhdeksänkymmenen kuuden vuoden ja seitsemän päivän ikäinen, kun hänet asetettiin Aadamin käden kautta, ja Aadam myös siunasi hänet.
  47. Jared oli kahdensadan vuoden ikäinen, kun hänet asetettiin Aadamin käden alla, ja Aadam myös siunasi hänet.
  48. Eenok oli kahdenkymmenen viiden vuoden ikäinen, kun hänet asetettiin Aadamin käden alla, ja kuudenkymmenen viiden vuoden ikäinen, kun Aadam siunasi hänet.
  49. Ja hän näki Herran ja vaelsi hänen yhteydessään ja oli alati hänen kasvojensa edessä; ja hän vaelsi Jumalan yhteydessä kolmesataa kuusikymmentä viisi vuotta, niin että hän oli neljänsadan kolmenkymmenen vuoden ikäinen, kun hänet otettiin pois.
  50. Metusalah oli sadan vuoden ikäinen, kun hänet asetettiin Aadamin käden alla.
  51. Lamek oli kolmenkymmenen kahden vuoden ikäinen, kun hänet asetettiin Seetin käden alla.
  52. Nooa oli kymmenen vuoden ikäinen, kun hänet asetettiin Metusalahin käden alla.
  53. Kolme vuotta ennen kuolemaansa Aadam kutsui Seetin, Enoksen, Kainanin, Mahalalelin, Jaredin, Eenokin ja Metusalahin, jotka kaikki olivat ylipappeja, sekä muut vanhurskaat jälkeläisensä Aadam-ondi-Ahmanin laaksoon, ja siellä hän antoi heille viimeisen siunauksensa.
  54. Ja Herra ilmestyi heille ja he nousivat ja siunasivat Aadamia ja nimittivät häntä Miikaeliksi, ruhtinaaksi, ylienkeliksi.
  55. Ja Herra soi lohdutusta Aadamille ja sanoi hänelle: minä olen pannut sinut ensimmäiseksi; sinusta on syntyvä kansojen paljous, ja sinä olet niiden ruhtinas iankaikkisesti.
  56. Ja Aadam nousi seisomaan kokoontuneiden keskelle, ja vaikka hän oli vuosien painama, hän ennusti täynnä Pyhää Henkeä, mitä tulisi tapahtumaan hänen jälkeläisilleen aina viimeiseen sukupolveen saakka.
  57. Kaikki tämä merkittiin muistiin Eenokin kirjaan, ja siitä on todistettava aikanaan.
  58. Niiden kahdentoista velvollisuutena on myös asettaa ja järjestää kaikki muut kirkon virkamiehet ilmoituksen mukaan, joka sanoo:
  59. Kristuksen kirkolle Siionin maassa, lisäyksenä kirkon lakeihin, jotka koskevat kirkon tehtäviä,
  60. totisesti minä sanon teille, sanoo Herra Sebaot: Täytyy olla johtavia vanhimpia johtamassa niitä, joilla on vanhimman virka,
  61. samoin myös pappeja johtamassa niitä, joilla on papin virka,
  62. samoin myös opettajia johtamassa samalla tavalla niitä, joilla on opettajan virka, samoin myös diakoneja,
  63. siis diakonista opettajaan ja opettajasta pappiin ja papista vanhimpaan, jokainen niin kuin hänet on määrätty kirkon liittojen ja käskyjen mukaan.
  64. Sen jälkeen tulee ylipappeus, joka on korkein kaikista.
  65. Sen tähden on joku ylipappeudesta määrättävä johtamaan pappeutta, ja häntä kutsuttakoon kirkon ylipappeuden presidentiksi,
  66. eli toisin sanoen kirkon ylipappeuden johtavaksi ylipapiksi.
  67. Häneltä kirkko saa kätten päällepanon kautta toimitusten suorittamisen ja siunausten antamisen.
  68. Piispanvirka ei siis ole sama kuin tämä; sillä piispan tehtävänä on palvella kaikissa ajallisissa asioissa;
  69. kuitenkin piispa on valittava ylipappeudesta, ellei hän ole Aaronin suoranainen jälkeläinen,
  70. sillä ellei hän ole Aaronin suoranainen jälkeläinen, hän ei voi pitää hallussaan tämän pappeuden avaimia.
  71. Kuitenkin Melkisedekin järjestyksen mukainen ylipappi voidaan erottaa palvelemaan ajallisissa asioissa, koska hänellä on niiden tuntemus totuuden Hengen kautta;
  72. ja myös olemaan tuomari Israelissa, huolehtimaan kirkon asioista ja tuomitsemaan rikkojat todistuksen perusteella, sellaisena kuin se esitetään hänelle lakien mukaan, neuvonantajien avulla, jotka hän on valinnut tai valitsee kirkon vanhinten keskuudesta.
  73. Tämä on sellaisen piispan velvollisuus, joka ei ole Aaronin suoranainen jälkeläinen, vaan on asetettu ylipappeuteen Melkisedekin järjestyksen mukaan.
  74. Siten hän on oleva tuomari, Siionin asukkaiden tai Siionin jonkin vaarnan tai kirkon jonkin seurakunnan yleinen tuomari, siellä missä hänet erotetaan tähän virkaan, kunnes Siionin rajoja laajennetaan ja käy välttämättömäksi, että Siionissa tai muualla on muita piispoja eli tuomareita.
  75. Ja jos muita piispoja määrätään, he toimikoot samassa virassa.
  76. Mutta Aaronin suoranaisella jälkeläisellä on laillinen oikeus tämän pappeuden johtavaan virkaan, tämän palvelustehtävän avaimiin, toimimiseen piispan virassa itsenäisesti ilman neuvonantajia, toimimiseen tuomarina Israelissa, paitsi siinä tapauksessa, että Melkisedekin järjestyksen mukaisen ylipappeuden presidentti on vastaamassa.
  77. Ja päätös, jonka jokin näistä neuvostoista tekee, olkoon käskyn mukainen, jossa sanotaan:
  78. Totisesti minä sanon teille vielä, että tärkeimmät kirkon asioista ja vaikeimmat kirkon oikeusasioista jätettäköön ja esitettäköön, jos piispan tai tuomarien päätöksiin ei tyydytä, kirkon neuvostolle ylipappeuden presidenttikunnan ratkaistavaksi.
  79. Ja ylipappeuden neuvoston presidenttikunnalla on valta kutsua muita ylipappeja, aina kahteentoista asti, neuvonantajiksi; ja täten ylipappeuden presidenttikunnalla ja sen neuvonantajilla on valta ratkaista asia todistusten perusteella kirkon lakien mukaisesti.
  80. Ja tämän ratkaisun jälkeen se ei enää ole muistossa Herran edessä, sillä tämä on Jumalan kirkon korkein neuvosto ja hengellisiä asioita koskevien riitakysymysten lopullinen ratkaisu.
  81. Ei kukaan kirkkoon kuuluva ole tämän kirkon neuvoston ratkaisuvallan ulkopuolella.
  82. Ja jos ylipappeuden presidentti tekee rikkomuksen, hän joutukoon muistoon kirkon yhteisen neuvoston eteen, jota avustaa kaksitoista ylipappeuden neuvoston jäsentä;
  83. ja näiden ratkaisu hänestä päättää riitakysymyksen hänen kohdaltaan.
  84. Siten kukaan ei voi välttää Jumalan oikeudenmukaisuutta eikä lakeja, että kaikki tapahtuisi järjestyksessä ja vakain mielin hänen edessään, totuuden ja vanhurskauden mukaan.
  85. Ja vielä, totisesti minä sanon teille: Diakonien johtajan velvollisuutena on johtaa kahtatoista diakonia, neuvotella heidän kanssaan ja opettaa heille heidän velvollisuuksiaan, toinen toistensa rakennukseksi, niin kuin on liittojen mukaista.
  86. Samoin opettajien johtajan velvollisuutena on johtaa kahtakymmentä neljää opettajaa ja neuvotella heidän kanssaan ja opettaa heille heidän virkansa velvollisuuksia, niin kuin on liittojen mukaista.
  87. Samoin Aaronin pappeuden johtajan velvollisuutena on johtaa neljääkymmentä kahdeksaa pappia ja neuvotella heidän kanssaan ja opettaa heille heidän virkansa velvollisuuksia, niin kuin on liittojen mukaista.
  88. Tämän johtajan tulee olla piispa, sillä tämä on yksi tämän pappeuden velvollisuuksista.
  89. Vielä, vanhinten johtajan velvollisuutena on johtaa yhdeksääkymmentä kuutta vanhinta ja neuvotella heidän kanssaan ja opettaa heitä liittojen mukaan.
  90. Tämä johtokunta on toinen kuin seitsenkymmenten johtokunta ja on tarkoitettu niitä varten, jotka eivät matkusta kaikkeen maailmaan.
  91. Ja vielä, ylipappeuden presidentin velvollisuutena on johtaa koko kirkkoa ja olla Mooseksen kaltainen;
  92. katso, tässä on viisaus; olla näkijä, ilmoituksensaaja, kääntäjä ja profeetta, jolla on kaikki Jumalan lahjat, mitkä hän antaa kirkon päämiehelle.
  93. Ja sen näyn mukaan, jossa seitsenkymmenten järjestys ilmoitettiin, heillä on oleva johdossaan seitsemän presidenttiä, jotka on valittu näiden seitsemänkymmenen joukosta.
  94. Ja seitsemäs näistä presidenteistä johtakoon kuutta muuta.
  95. Ja nämä seitsemän presidenttiä valitkoot seitsemänkymmentä muuta, paitsi niitä ensimmäistä seitsemääkymmentä, joihin he itse kuuluvat, ja johtakoot heitä;
  96. samoin vielä toiset seitsemänkymmentä, kunnes on seitsemän kertaa seitsemänkymmentä, jos työhön viinitarhassa tarvitaan niin paljon.
  97. Ja nämä seitsemänkymmentä olkoot matkustavia julistajia, ensin pakanoille, sitten myös juutalaisille.
  98. Mutta muiden kirkon virkamiesten velvollisuutena, jos he eivät kuulu niihin kahteentoista eivätkä seitsemäänkymmeneen, ei ole matkustaa kaikkien kansojen keskuudessa, vaan he matkustakoot sen mukaan kuin heidän olosuhteensa sallivat, vaikka heillä olisikin yhtä korkeita ja vastuunalaisia tehtäviä kirkossa.
  99. Jokainen oppikoon siis nyt tuntemaan velvollisuutensa ja hoitakoon kaikella uutteruudella sitä virkaa, mihin hänet on määrätty.
  100. Sitä, joka on laiska, ei pidetä arvollisena pysymään sijallansa; ja sitä, joka ei opi velvollisuuttaan, vaan osoittautuu kelvottomaksi, ei pidetä arvollisena pysymään sijallansa. Tapahtukoon niin. Amen.
Edellinen luku | Seuraava luku | Sisältö
Etusivu > Pyhät kirjoitukset
Luotu 1999-08-14 - Päivitetty 1999-10-05