Opin ja Liittojen kirja

Luku 138


NÄKY, joka annettiin presidentti Joseph F. Smithille Salt Lake Cityssä 3 lokakuuta 1918 ja jossa hänelle näytettiin Herran Jeesuksen Kristuksen käynti henkimaailmassa ja jossa esitettiin oppi kuolleitten lunastuksesta. — Presidentti Joseph F. Smith pohdiskelee Pietarin kirjoituksia ja Herran käyntiä henkimaailmassa. — Hän näkee vanhurskaat kuolleet kokoontuneina paratiisiin ja Kristuksen opetustyön heidän keskuudessaan. — Evankeliumin saarnaaminen järjestetään henkien keskuudessa. — Täman päivän vanhurskaat kuolleet jatkavat heidän työtään henkimaailmassa.
  1. Kolmantena lokakuuta vuonna tuhat yhdeksänsataakahdeksantoista istuin huoneessani pohdiskellen pyhiä kirjoituksia
  2. ja mietiskellen suurta sovitusuhria, jonka Jumalan Poika antoi maailman lunastamiseksi,
  3. ja sitä suurta ja ihmeellista rakkautta, jonka Isä ja Poika ilmaisivat Lunastajan maailmaan tulemisessa,
  4. jotta ihmiskunta pelastuisi hänen sovituksensa kautta ja olemalla kuuliainen evankeliumin periaatteille.
  5. Näin mietiskellessäni ajatukseni kääntyivät apostoli Pietarin kirjoituksiin alkuseurakunnan pyhille, jotka asuivat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa ja maissa Vähän-Aasian osissa, missä evankeliumia oli saarnattu Herran ristiinnaulitsemisen jälkeen.
  6. Avasin Raamatun ja luin Pietarin ensimmäisen kirjeen kolmannen ja neljännen luvun, ja lukiessani minuun vaikuttivat suuresti, enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin, seuraavat jakeet:
  7. Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaakseen meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
  8. jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
  9. jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan paivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. (1 Piet. 3: 18—20)
  10. Sillä sitä varten kuolleillekin on julistettu evankeliumi, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niinkuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä, niin knin Jumala elää. (1 Piet. 4:6)
  11. Pohtiessani näitä asioita, jotka on kirjoitettu, ymmärrykseni silmät avautuivat ja Herran Henki lepäsi päälläni ja näin kuolleiden joukot, sekä suuret että pienet.
  12. Ja yhteen paikkaan oli koottu lukematon määrä vanhurskaiden henkiä, jotka olivat olleet uskollisia todistuksessa Jeesuksesta eläessään kuolevaisuudessa,
  13. ja jotka olivat uhranneet Jumalan Pojan suuren uhrin vertauskuvan mukaan ja olivat saaneet kärsiä ahdistusta Lunastajan nimessä.
  14. Kaikki nämä olivat erinneet ajallisesta elämästä lujina siinä toivossa, että he pääsevät osallisiksi kirkkauden ylösnousemuksesta Isän Jumalan ja hänen ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, armosta.
  15. Näin, että he olivat täynnä iloa ja onnea ja että he riemuitsivat yhdessä, koska heidän vapautuksensa hetki oli lähellä.
  16. He olivat kokoontuneet odottamaan hetkeä, jolloin Jumalan Poika tulisi henkimaailmaan julistamaan heille lunastusta kuoleman siteistä.
  17. Silloin heidän nukkuva tomumajansa tultaisiin palauttamaan täydelliseen muotoonsa, luu luuhunsa ja jänteet ja liha niihin, ja henki ja ruumis yhdistettäisiin niin, ettei niitä enää koskaan erotettaisi, jotta ne saisivat ilon täyteyden.
  18. Tämän suunnattoman joukon odottaessa ja keskustellessa, riemuiten hetkestä, jolloin heidät vapautettaisiin kuoleman kahleista, Jumalan Poika ilmestyi julistamaan vapautta vangituille, jotka olivat olleet uskollisia,
  19. ja siellä hän saarnasi heille iankaikkista evankeliumia, oppia ylösnousemuksesta sekä siitä, että ihmiskunta lunastettaisiin lankeemuksesta ja parannuksen ehdolla omista synneistään.
  20. Mutta väärien luo hän ei mennyt; jumalattomien ja katumattomien keskuudessa, jotka olivat saastuttaneet itsensä lihassa ollessa, hänen äänensä ei kuulunut;
  21. myöskään eivät niskurit, jotka olivat hyljänneet muinaisten profeettojen todistuksen ja varoituksen, nähneet häntä eivätkä saaneet katsella hänen kasvojaan.
  22. Missä nämä olivat, siellä vallitsi pimeys, mutta vanhurskaiden keskuudessa oli rauha,
  23. ja pyhät riemuitsivat lunastuksestaan ja polvensa notkistaen tunnustivat Jumalan Pojan Lunastajakseen ja Vapauttajakseen kuolemasta ja helvetin kahleista.
  24. Heidän kasvonsa loistivat, ja Herran kasvojen kirkkaus lepäsi heidän päällään, ja he lauloivat ylistystä hänen pyhälle nimelleen.
  25. Minua ihmetytti, sillä tiesin, että Vapahtaja vietti noin kolme vuotta palvelustyössään juutalaisten ja Israelin huoneeseen kuuluvien keskuudessa pyrkien opettamaan heille iankaikkista evankeliumia ja kehottamaan heitä parannukseen.
  26. Mutta vaikka hän teki voimallisia tekoja ja ihmeitä ja julisti totuutta suurella voimalla ja valtuudella, vain harvat kuuntelivat hänen ääntään, iloitsivat hänen läsnäolostaan ja vastaanottivat hänen käsistään pelastuksen.
  27. Kuitenkin hänen palvelustyönsä kuolleiden keskuudessa rajoittui hänen ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa väliseen lyhyeen aikaan.
  28. Ja minä kummastelin sitä, että Pietari oli sanonut Jumalan Pojan saarnanneen vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä — kuinka hänen oli ollut mahdollista saarnata noille hengille ja suorittaa välttämätön työ niin lyhyessä ajassa?
  29. Ja sitä kummastellessani silmäni avautuivat ja ymmärrykseni avartui ja tajusin, ettei Herra mennyt itse jumalattomien keskuuteen, jotka olivat hyljänneet totuuden, heitä opettamaan,
  30. vaan katso, vanhurskaiden keskuudesta hän järjesti joukkonsa ja määräsi sanansaattajat, jotka hän puki voimalla ja valtuudella, ja valtuutti heidät viemään evankeliumin valon pimeydessä oleville, kaikkien ihmisten hengille. Ja näin evankeliumi saarnattiin kuolleille.
  31. Ja valitut sanansaattajat lähtivät julistamaan Herran otollista päivää ja kuuluttamaan vapautta kahleissa oleville vangeille, kaikille, jotka tekisivät parannuksen synneistään ja vastaanottaisivat evankeliumin.
  32. Näin evankeliumi saarnattiin niille, jotka olivat kuolleet synneissään tuntematta totuutta tai rikkomuksissaan hyljättyään profeetat.
  33. Näille opetettiin uskoa Jumalaan, parannusta synnistä, sijaiskastetta syntien anteeksisaamiseksi, Pyhän Hengen lahjaa kätten päällepanon kautta
  34. ja kaikkia muita evankeliumin periaatteita, jotka heidän oli välttämätöntä tuntea ollakseen kelvolliset, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niin kuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä, niin kuin Jumala elää.
  35. Ja niin tehtiin tiettäväksi kuolleiden keskuudessa, sekä suurten että pienten, niin vääräin kuin uskollistenkin, että lunastus oli tapahtunut Jumalan Pojan antaessa uhrinsa ristillä.
  36. Näin tehtiin tiettäväksi, että Lunastajamme käytti aikansa henkimaailmassa ollessaan opettamalla ja valmistamalla niiden profeettojen uskollisia henklä, jotka olivat todistaneet hänestä lihassa,
  37. jotta he veisivät lunastuksen sanoman kaikille kuolleille, joiden luo hän ei itse voinut mennä heidän niskuruutensa ja rikkomustensa tähden, niin että hekin kuulisivat hänen palvelijoittensa välityksellä hänen sanansa.
  38. Niiden suurten ja väkevien joukossa, jotka olivat kokoontuneet täksi vanhurskaiden suunnattomaksi seurakunnaksi, olivat isä Aadam, Vanhaikäinen ja kaikkien isä,
  39. ja kunniakas äitimme Eeva monine uskollisine tyttärineen, jotka olivat eläneet eri aikoina ja palvelleet totista ja elävää Jumalaa.
  40. Aabel, ensimmäinen marttyyri, oli joukossa, samoin hänen veljensä Seet, yksi väkevistä, joka oli isänsä Aadamin ilmetty kuva.
  41. Nooa, joka varoitti vedenpaisumuksesta, Seem, suuri ylimmäinen pappi, Aabraham, uskollisten isä, Iisak, Jaakob, Mooses, Israelin suuri lainsäätäjä,
  42. sekä Jesaja, joka julisti profetiassa, että Lunastaja oli voideltu sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, olivat myös siellä.
  43. Edelleen: Hesekiel, jolle näytettiin suuri laakso täynnä kuivia luita, jotka tultaisiin verhoamaan lihaan, kun he astuisivat elävinä sieluina esiin kuolleiden ylösnousemuksessa.
  44. Daniel, joka ennaltanäki ja ennusti, miten myöhempinä aikoina perustettaisiin Jumalan valtakunta, joka on kukistamaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta,
  45. Elias, joka oli Mooseksen kanssa Kirkastusvuorella,
  46. Malakia, profeetta, joka todisti Elian tulosta — josta myös Moroni puhui profeetta Joseph Smithille selittäen, että hän tulisi ennen Herran suuren ja peljättävän päivän tuloa — kaikki nämä olivat siellä.
  47. Profeetta Elian oli määrä juurruttaa lasten sydämiin heidän isilleen annetut lupaukset
  48. vertauskuvana siitä suuresta työstä, jota tehtäisiin Herran temppeleissä aikojen täyttymisen armotaloudessa kuolleiden lunastamiseksi ja lasten sinetöimiseksi vanhempiinsa, jottei koko maata lyötäisi kirouksella ja täysin hävitettäisi hänen tulemuksessaan.
  49. Kaikki nämä ja monet muut — vieläpä profeetat, jotka elivät nefiläisten keskuudessa ja todistivat Jumalan Pojan tulosta — liikkuivat tässä suunnattomassa joukossa ja odottivat vapautustaan,
  50. sillä kuolleet olivat pitäneet henkensä pitkää eroa ruumiistaan vankeutena.
  51. Näitä Herra opetti ja antoi heille vallan astua sisälle hänen Isänsä valtakuntaan hänen kuolleista nousemuksensa jälkeen, jotta he tulisivat siellä krunnatuiksi kuolemattomuudella ja iankaikkisella elämällä,
  52. ja jatkaisivat työtään kuten Herra oli luvannut sekä päästäkseen osallisiksi kaikista siunauksista, jotka olivat varattuina niille, jotka häntä rakastavat.
  53. Profeetta Joseph Smith ja isäni Hyrum Smith, Brigham Young, John Taylor, Wilford Woodruff ja muut valitut henget, jotka oli varattu tulemaan esiin aikojen täyttymyksessä, niin että he olivat mukana luomassa perustaa suurelle myöhempien aikojen työlle,
  54. mihin kuuluu temppelien rakentaminen ja toimitusten suorittaminen kuolleiden lunastamiseksi, olivat hekin henkimaailmassa.
  55. Panin merkille, että he olivat niiden jalojen ja suurten joukossa, jotka valittiin alussa Jumalan kirkon johtajiksi.
  56. Jo ennen syntymistään he saivat monien muiden kanssa ensimmäiset opetuksensa henkimaailmassa ja heitä valmistettiin tulemaan Herran säätämänä aikana työhön hänen viinitarhaansa ihmissielujen pelastamiseksi.
  57. Näin, että tämän armotalouden uskolliset vanhimmat jatkavat työtään erittyään ajallisesta elämästä saarnaten parannuksen sekä Jumalan ainosyntyisen Pojan uhrin kautta tapahtuvan lunastuksen evankeliumia niiden keskuudessa, jotka ovat pimeydessä ja synnin orjuudessa kuolleitten henkien suuressa maailmassa.
  58. Ne kuolleet, jotka tekevat parannuksen, tulevat lunastetuiksi olemalla kuuliaiset Jumalan huoneen toimituksille,
  59. ja sen jälkeen, kun he ovat kärsineet rangaistuksen rikkomuksistaan ja heidät on pesty puhtaiksi, he saavat palkan tekojensa mukean, sillä he ovat pelastuksen perillisiä.
  60. Tämä oli näky, joka minulle annettiin kuolleitten lunastamisesta, ja todistan ja tiedän, että tämä kirjoitus on tosi — Herramme ja Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen siunauksen kautta. Tapahtukoon niin. Amen.
Edellinen luku | Sisältö
Etusivu > Pyhät kirjoitukset
Luotu 1998-10-24 - Päivitetty 1999-10-05