Tule temppeliin
Mukailtu 1984 Boyd K. Packerin teoksesta The Holy
Temple
On monia syitä, miksi pitäisi haluta tulla temppeliin.
Jo temppelin ulkomuoto viittaa sen syvästi hengelliseen tarkoitukseen,
mutta vielä paljon selvemmin se käy ilmi temppelin sisällä. Temppelin
oven yläpuolelle on kirjoitettu sanat: "Herralle pyhitetty". Kun
astut vihittyyn temppeliin, olet Herran huoneessa.
Kirkolla on monenlaisia rakennuksia. Niissä me
palvelemme Jumalaa, opetamme, virkistäydymme ja järjestämme toimintaa.
Me voimme järjestää vaarnoja ja seurakuntia ja lähetyskenttiä ja
koorumeita ja Apuyhdistyksiä näissä rakennuksissa tai jopa vuokratiloissa.
Mutta kun me järjestämme perheitä sen järjestyksen mukaan, jonka
Herra on ilmoittanut, me teemme sen temppeleissä. Avioliiton sinetöiminen
on korkein temppelissä saatavista siunauksista.
Temppeleissä kelvolliset kirkon jäsenet voivat
päästä osallisiksi kaikkein ylevimmistä lunastavista toimituksista,
mitä ihmiskunnalle on ilmoitettu. Siellä ihminen voi osallistua
pyhiin toimituksiin, joissa hän saa pesun, voitelun, opetusta, endowmentin
ja sinetöinnin. Ja saatuamme itse nämä toimitukset me voimme toimia
niiden sijaisina, jotka ovat kuolleet saamatta tähän tilaisuutta.
Pyhiä toimituksia suoritetaan temppelissä sekä eläville että kuolleille.
Siellä on kasteallas, jossa suoritetaan sijaiskasteita kuolleille
kelvollisten jäsenten toimiessa niiden sijaisina, jotka ovat siirtyneet
verhon tuolle puolen.
"Tule temppeliin." Ellet voi tulla nyt, tule pian.
Rukoile palavasti, saata elämäsi järjestykseen ja säästä mahdollisuuksiesi
mukaan toivoen, että se päivä koittaa. Lähde nyt parannuksen tielle,
vaikka se joskus onkin hyvin vaikeaa ja masentavaa. Temppeli muuttaa
ihmistä ja korvaa runsain määrin kaikki ponnistelut, joita sinne
pääseminen vaatii. Kenties asut niin kaukana temppelistä, että temppeli
tulee lähemmäksi sinua ennen kuin pääset temppellin. Säilytä uskosi
ja toivosi ja päätä, että tulet että olet kelvollinen ja
tulet temppeliin.
Nämä ovat pyhiä asioita
Jos luemme pyhiä kirjoituksia tarkkaan, huomaamme,
että Herra ei sanonut kaikkea kaikille. Ihmisten oli täytettävä
tietyt vaatimukset, ennen kuin heille ilmoitettiin pyhiä asioita.
Temppelitoimitukset kuuluvat näihin.
Temppelitoimituksista ei puhuta temppelin ulkopuolella.
Mutta Herra ei ole koskaan tarkoittanut, että tieto näistä temppeliseremonioista
olisi vain harvoilla ja valituilla, jotka velvoitettaisiin huolehtimaan,
etteivät muut saa koskaan niistä tietää. Oikeastaan asia on aivan
päinvastoin. Me kehotamme hartaasti jokaista sielua olemaan kelvollinen
ja valmistautumaan temppeliinmenoa varten. Niille, jotka ovat olleet
temppelissä, on opetettu, että jonakin päivänä jokainen nyt elävä
ja aikaisemmin elänyt sielu saa tilaisuuden kuulla evankeliumin
ja joko ottaa vastaan tai hylätä sen, mitä temppeli tarjoaa. Jos
ihminen hylkää tämän tilaisuuden, hänen täytyy tehdä se omasta tahdostaan.
Temppelitoimitukset ovat yksinkertaisia ja kauniita.
Ne ovat pyhiä. Niistä ei puhuta, etteivät ne joutuisi sellaisten
käsiin, jotka eivät ole valmiita. Uteliaisuus ei tee ihmisestä valmista.
Pelkkä harras kiinnostus ei tee ihmisestä valmista. Valmistautuminen
näihin toimituksiin edellyttää muita vaiheita ennen sitä: uskoa,
parannusta, kastetta, konfirmointia, kelvollisuutta sekä sellaista
kypsyyttä ja arvokkuutta, joka sopii Herran huoneeseen kutsutulle
vieraalle.
Meidän täytyy valmistautua, ennen kuin menemme
temppeliin. Meidän täytyy olla kelvollisia, ennen kuin menemme temppeliin.
Tässä asiassa on asetettu rajoituksia ja ehtoja. Ne eivät ole ihmisen
vaan Herran asettamia. Ja Herralla on täysi oikeus ja valtuus määrätä,
että temppeliin liittyvät asiat säilyvät pyhinä ja koskemattomina.
Jokainen, joka on kaikin puolin kelvollinen, voi
mennä temppeliin ja tulla siellä itse tuntemaan pyhät menot ja toimitukset.
[Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi varoituskellon
alkaa moikua päässäsi.]
Kelvollisuus
Kun ihminen ymmärtää temppelin siunausten arvon
ja siellä suoritettavien toimitusten pyhyyden, hän ei halua asettaa
kyseenalaisiksi niitä korkeita vaatimuksia, jotka Herra on asettanut
pyhään temppeliin pääsemiselle.
Voidaksesi mennä temppeliin sinulla täytyy olla
voimassa oleva temppelisuositus. Suosituksen tulee olla seurakunnan
piispan ja vaarnanjohtajan allekirjoittama. Lähetyskentillä temppelisuosituksia
antavat seurakunnanjohtajat, piirinjohtajat ja lähetysjohtajat.
Temppeliin pitäisi mennä vain niiden, jotka ovat kelvollisia. Piispan
tehtävänä on esittää kysymyksiä, jotka koskevat henkilökohtaista
kelvollisuuttamme. Tämä puhuttelu on erittäin tärkeä, sillä siinä
kirkon jäsenellä on tilaisuus tutkistella elämäänsä tehtävään asetetun
Herran palvelijan kanssa. Jos elämässäsi on jokin ongelma, niin
piispa voi auttaa sinua ratkaisemaan sen. Neuvottelemalla tällä
tavoin Israelin yleisen tuomarin kanssa voit osoittaa kelvollisuutesi
tai saada apua tullaksesi kelvolliseksi, niin että voit mennä temppeliin
Herran hyväksymänä.
Presidentti N. Eldon Tanner on puhunut yleiskonferenssin
pappeuskokouksessa puhutteluista. Hänen neuvonsa ovat tärkeitä sekä
puhutteluja suorittaville kirkon johtajille että niille jäsenille,
joita puhutellaan. Mieti tarkoin näitä neuvoja:
"Te piispat ja vaarnanjohtajat voisitte
aloittaa puhuttelun temppelisuositusta varten esimerkiksi seuraavaan
tapaan:
'Sinä olet tullut luokseni saadaksesi suosituksen temppeliinmenoa
varten. Minun tehtäväni on edustaa Herraa puhutellessani sinua.
Puhuttelun päätyttyä minun on määrä allekirjoittaa sinun suosituksesi,
mutta minun allekirjoitukseni ei ole ainoa tärkeä allekirjoitus
suosituksessasi. Ennen kuin suosituksesi on pätevä, sinun on itsekin
allekirjoitettava se.
Allekirjoittamalla suosituksesi osoitat Herralle, että olet kelvollinen
saamaan osaksesi ne etuoikeudet, jotka suodaan nillle, joilla tällainen
suositus on. Esitän muutamia kysymyksiä, joita käytetään arvosteluperusteena
[koska teitä on neuvottu niin tekemään]. Sinun tulee vastata rehellisesti
jokaiseen kysymykseen.'
Sen jälkeen kun olette esittäneet temppelisuosituksen anojalle nuo
vaaditut kysymykset, haluatte kenties lisätä jotakin seuraavaan
tapaan: 'Sen, joka astuu Herran huoneeseen, on oltava vapaa kaikista
saastaisista, epäpyhistä, epäpuhtaista ja luonnottomista tavoista.'
Meidän on suoritettava puhuttelumme kaikessa rakkaudessa ja säädyllisyydessä.
Usein asiat voidaan korjata pelkästään sillä, että kysytte: 'Onko
mitään syytä, miksi saattaisit tuntea itsesi vaivautuneeksi tai
kenties jopa epärehelliseksi Herralle, jos sinun pitäisi allekirjoittaa
oma temppelisuosituksesi?
Haluatko hieman aikaa saadaksesi joitakin henkilökohtaisia asioita
järjestykseen, ennen kuin allekirjoitat sen? Muista, että Herra
tietää kaiken eikä salli itseään pilkattavan. Me yritämme auttaa
sinua. Älä milloinkaan valehtele saadaksesi kutsun, suosituksen
tai siunauksen Herralta.'
Jos käsittelette asiaa edellä esitetyllä tavalla, niin jäsenen tehtäväksi
jää puhutella itse itseään. Piispalla tai vaarnanjohtajalla on oikeus
saada henkien erottamisen lahja. Hän on tietävä, onko jotakin, mikä
pitäisi selvittää ennen kuin suositus myönnetään."
(Ks. "Kirkossa pidettävien puhuttelujen suoma siunaus", Valkeus,
huhtikuu 1979, s. 81-82.)
Temppelisuosituspuhuttelu on kahdenkeskinen piispan
ja kyseisen jäsenen välillä. Puhuttelussa jäsenelle esitetään kysymyksiä,
joiden tarkoituksena on tutkia hänen henkilökohtaista käytöstään
ja kelvollisuuttaan sekä hänen uskollisuuttaan kirkolle ja sen virkailijoille.
Kyseisen henkilön tulee vakuuttaa, että hän on moraalisesti puhdas,
noudattaa viisauden sanaa, maksaa täydet kymmenykset, elää kirkon
opetusten mukaan eikä ole missään tekemisissä luopioryhmien kanssa.
Piispoille opetetaan, että heidän on erittäin tärkeää säilyttää kunkin puhuteltavan asiat luottamuksellisina.
[Kuinka pitkälle se luottamuksellisuus ulottuu,
kun temppelimatkoista puhutaan jatkuvasti? Jollet koskaan mene mukaan,
kaikki tietävät tietysti, ettet ole 'kelvollinen' vaan sinulla on
tunnollasi jokin kirkon määrittelemä synti, josta et pääse eroon.]
Mikäli henkilö vastaa hyväksyttävästi piispan kysymyksiin,
hänet todetaan yleensä kelvolliseksi saamaan temppelisuositus. Ellei
suosituksen anoja elä käskyjen mukaan tai mikäli hänen elämässään
on jotakin, mikä pitää saattaa järjestykseen, hänen täytyy osoittaa
totista parannusta, ennen kuin hän voi saada temppelisuosituksen.
Kun piispa on suorittanut puhuttelun, myös vaarnan
johtokunnan jäsen puhuttelee samalla tavoin jokaista ennen temppeliinmenoa.
Jos henkilö on menossa temppeliin ensimmäistä kertaa, puhuttelun
suorittaa yleensä vaarnanjohtaja itse.
Mennessäsi temppelisuosituspuhutteluun hyväksyt
varmasti sen päätöksen, jonka Israelin tuomariksi asetettu antaa,
sillä hänen tehtävänään on edustaa Herraa päättäessään, onko sinun
sopivaa astua pyhään temppeliin vai ei.
[Sinun on se hyväksyttävä joka tapauksessa, olit
sitten mitä mieltä tahansa papin päätöksestä.
Temppelisuositus on luottokortin tapainen pieni kortti, joka vaaditaan
nähtäväksi kun olet menossa sisään.]
Ensimmäisellä kerralla ja joka kerta
Jos olet menossa temppeliin ensimmäistä kertaa,
on aivan luonnollista, että olet hieman jännittynyt. Kaikki tuntematon
pelottaa meitä. Me jännitämme usein uusia kokemuksia.
Ole rauhassa. Sinä olet menossa temppeliin. Joku
on apunasi joka vaiheessa. Sinua opastetaan tarkoin - älä huolehdi.
Mennessämme temppeliin meidän tulee olla kunnioittavia.
Mikäli keskusteleminen on välttämätöntä, sen tulee tapahtua hiljaisella
äänellä. Opetusjaksojen aikana me olemme tietenkin aivan hiljaa
ja kunnioittavia.
Nykyään on harvoja paikkoja, joissa voi mietiskellä
hiljaisessa kunnioituksen ilmapiirissä. Joissakin temppeleissä ihmiset
kokoontuvat aina ennen toimitustyön aloittamista temppelissä olevaan
kappeliin. Siellä he odottavat, kunnes kaikki ovat koolla. Yleensä
odottaminen hermostuttaa meitä. Toisissa olosuhteissa meitä harmittaisi
se, että olisimme ensimmäisenä huoneessa ja joutuisimme sitten odottamaan
viimeistäkin tulijaa, ennen kuin pääsisimme jatkamaan. Temppelissä
asia on aivan päinvastoin. Siellä odottaminen on kallisarvoinen
tilaisuus. Mikä siunaus onkaan saada istua hiljaa ja mitään puhumatta
ja suunnata mielensä kunnioittaviin ja hengellisiin ajatuksiin!
Se virvoittaa sielua.
Kun tulet temppeliin, muista, että olet vieraana
Herran huoneessa. Se on riemun hetki, mutta hiljaisen riemun. Toisinaan
temppelivihkimisissä täytyy muistuttaa sukulaisia ja ystäviä siitä,
että heidän tulee esittää onnittelunsa ja rakkaudenosoituksensa
ja tervehdyksensä hyvin hiljaa ja kuiskaten. Äänekäs puhe ja nauru
ei sovi Herran huoneeseen.
Noudata temppelityöntekijöiden ohjeita. Joku opastaa
sinua koko ajan.
[Paras onkin valmistautua. Monet eivät ensishokkinsa
järkyttämänä pysty uusintakäyntiin vuosikausiin. Jotkut eivät
palaa sinne koskaan.]
Opetusta korkeudesta
Ennen kuin menet temppeliin ensimmäistä kertaa
tai vielä käytyäsi siellä useitakin kertoja sinun on hyvä olla selvillä
siitä, että temppelin opetukset ovat vertauskuvallisia. Herra, mestariopettaja,
esitti suuren osan opetuksistaan tällä tavoin.
Temppeli on suurenmoinen koulu. Se on opin huone.
Temppelien ilmapiiri on ihanteellinen syvästi hengellisten asioiden
opettamiseen. Edesmennyt tri John A. Widtsoe kahdentoista koorumista
oli kunnioitettu yliopiston rehtori ja maailmankuulu tiedemies.
Hän kunnioitti suuresti temppelityötä ja sanoi kerran:
"Temppelitoimitukset käsittävät koko sen
pelastussuunnitelman, jota kirkon johtajat yhä uudelleen opettavat,
ja ne valaisevat asioita, joita on vaikea ymmärtää. Temppelin opetukset
sopivat suureen pelastussuunnitelmaan ilman vääristelyä ja sovittelua.
Endowmentin filosofinen täydellisyys on yksi suuri todiste temppelitoimitusten
totuudesta. Temppelin esityksen täydellisyyden ja evankeliumin suunnitelman
selvittämisen ansiosta temppelitoimitukset ovat myös yksi vaikuttavimpia
keinoja virkistää muistiaan koko evankeliumista.
Toinenkin tosiasia on aina ollut minulle voimakas sisäinen
todistus temppelityön totuudesta. Herran profeetta Joseph Smithille
ilmoittama endowment ja temppelityö jakautuu selkeästi neljään osaan:
valmistavat toimitukset; opetus luennoin ja esityksin; liitot ja lopuksi
tiedon tutkinta. En usko, että oppimaton ja logiikkaan perehtymätön
profeetta Joseph Smith olisi itse voinut keksiä niin loogisesti täydellistä
kokonaisuutta." (John A. Widtsoe, "Temple Worship", The Utah Genealogical
and Historical Magazine 12 [huhtikuu 1921], s. 58)
Lainaan edelleen vanhin Widtsoen kirjoitusta:
"Me elämme vertauskuvien maailmassa. Saamme
kaiken tiedon vertauskuvien avulla. Teemme muutamia merkkejä paperiin
ja sanomme, että ne muodostavat sanan, joka tarkoittaa rakkautta
tai vihaa tai Jumalaa tai iankaikkisuutta. Merkit eivät ehkä näytä
kauniilta, mutta kukaan ei moiti kirjan sivulla olevia merkkejä
siitä syystä, etteivät ne itsessään ole yhtä kauniita kuin ne asiat,
joita ne tarkoittavat. Me emme kiistele vertauskuvasta JUMALA siksi,
että se ei ole kaunis vaikka tarkoittaakin Jumalan majesteettisuutta.
Me iloitsemme vertauskuvista, jos vain ymmärrämme niiden merkityksen.
Minä puhun teille tänä iltana, ettekä te ole liiemmälti vastustaneet
esitystapaani tai sananvalintaani; seuratessanne sitä ajatusta,
jonka olen yrittänyt teille välittää, olette unohtaneet sanat ja
esitystavan.
Me elämme vertauskuvien maailmassa. Kukaan mies
tai nainen ei tule temppelistä niin varustettuna kuin hänen pitäisi,
ellei hän ole nähnyt vertauskuvien taakse siihen ihmeelliseen
todellisuuteen, jota vertauskuvat esittävät." ("Temple Worship",
s. 62)
Jos temppeliin mennessäsi muistat, että opetus on vertauskuvallista,
ja jos menet oikeassa hengessä, et käy siellä kertaakaan saamatta
entistä avarampaa näkemystä, tuntematta ylentyväsi ja saamatta lisää
tietoa siitä, mikä on hengellistä. Tämä on kaikkein suurenmoisin opetussuunnitelma.
Se on Hengen innoittama. Itse Herra, mestariopettaja, opetti aina
seuraajiaan vertauskuvilla, esittäen vertauskuvallisin kertomuksin
sellaista, mitä muuten olisi ehkä ollut vaikea ymmärtää. Hän puhui
opetuslastensa elämän jokapäiväisistä kokemuksista, ja Hän kertoi
kanoista ja kananpojista, linnuista, kukista, ketuista, puista, murtovarkaista,
tiellä kulkijoista, auringonlaskuista, rikkaista ja köyhistä, lääkäreistä,
vaatteitten paikkaamisesta, rikkaruohojen kitkemisestä, lattian lakaisemisesta,
sikojen ruokkimisesta, viljan puimisesta, aittaan kokoamisesta, talojen
rakentamisesta, työmiesten palkkaamisesta ja lukemattomista muista
asioista. Hän puhui sinapinsiemenestä ja helmestä. Hän halusi opettaa
kuulijoitaan, ja siksi Hän puhui yksinkertaisista asioista vertauskuvallisessa
merkityksessä. Näissä asioissa ei ole mitään salaperäistä tai vaikeaselkoista,
ja ne kaikki ovat vertauskuvallisia.
Temppeli itsekin on vertauskuva. Jos olet nähnyt
jonkin temppelin pimeän aikaan täydessä valaistuksessa, tiedät kuinka
vaikuttava näky se on. Valoa loistava Herran huone pimeyden keskellä
on kuin vertauskuva Jeesuksen Kristuksen evankeliumin voimasta ja
innoituksesta. Se on kuin majakka keskellä tätä maailmaa, joka vaipuu
yhä syvempään hengelliseen pimeyteen.
Temppeliseremoniaa ei voi ymmärtää täysin ensimmäisellä
kerralla. Ymmärrät sen vain osittain. Palaa temppeliin yhä uudelleen.
Palaa oppimaan. Saat tiedon kaikesta, mikä on kummastuttanut tai
hämmentänyt tai tuntunut mystilliseltä. Se on usein hiljaista henkilökohtaista
tietoa, jota et oikeastaan voi selittää kenellekään toiselle. Mutta
sinulle se on oleva tietoa.
Se, mitä me temppelistä saamme, riippuu suuresti
siitä, kuinka nöyriä ja kunnioittavia ja oppimishaluisia me olemme
temppeliin mennessämme. Jos me haluamme oppia, niin Pyhä Henki opettaa
meitä temppelissä.
Kun saat osallistua temppelissä endowment-istuntoon
tai olla todistamassa sinetöimistä, mietiskele näkemäsi syvällisempää
merkitystä. Pidä nämä asiat mielessäsi käyntiäsi seuraavina päivinä,
muistele niitä hiljaa ja rukoillen, niin huomaat ymmärryksesi kasvavan.
Temppelikokemuksen arvokkaimpia anteja on se, että
se antaa laajan kokonaiskuvan Jumalan aivoituksista tätä maata varten.
Käytyämme kerran temppelissä (ja me voimme palata sinne virkistämään
muistiamme) elämän tapahtumat sopivat yhteen kokonaisuuteen. Voimme
nähdä oman asemamme oikeassa valossa, ja huomaamme heti, jos olemme
poikenneet oikeasta suunnasta.
Suuntaa siis katseesi kohti temppeliä. Ohjaa lapsiasi
menemään temppeliin. Suuntaa heidän huomionsa siihen pienestä pitäen,
ja ala valmistaa heitä sitä päivää varten, jolloin he voivat astua
pyhään temppeliin.
Sillä välin, ole itse valmis ottamaan vastaan opetusta.
Ole kunnioittava.
Nauti kylliksesi niistä vertauskuvallisista ja
syvästi hengellisistä opetuksista, joita voit saada vain temppelissä.
Temppeliavioliiton suunnittelu vaatii aikaa. Sitä
kannattaa suunnitella tarkkaan. Usein rakastunut nuoripari päättää
mennä naimisiin heti paikalla, jo parin viikon kuluttua, vastoin
vanhempiensa toiveita. Joskus nuoripari luulee, etteivät vanhemmat
hyväksy heidän avioliittoaan, koska nämä pyytävät heitä varaamaan
enemmän aikaa valmistautumiseen. Nuoret pelkäävät, että jokin menee
vikaan, jos he odottavat. Jotkut nuoretparit osoittavat olevansa
kovin kypsymättömiä ja epäkohteliaita, kun he vaativat kiireellisiä
valmisteluja, joita on vaikea toteuttaa. Lisäksi ne johtavat usein
temppelikokemukseen, joka ei ole läheskään niin muistettava kuin
se olisi voinut toisissa olosuhteissa olla.
Jos kaikki on liian kiireistä, ensimmäisestä temppelissäkäynnistä
tai avioliiton solmimispäivästä tuntuu puuttuvan jotakin. Tämä ensimmäinen
käynti temppelissä tai avioliiton sinetöiminen on ikimuistettava
tapahtuma. Siihen kannattaa valmistautua. Se on niin merkittävä,
että me emme saa antaa pienten valmistautumisen yksityiskohtien
tai merkityksettömien kotitöiden pilata sitä.
Tästä syystä kaikki pitäisi tehdä etukäteen. Voi
olla hyvin harmillista, jos jonkin välttämättömän asian hoitaminen
jää siksi päiväksi.
Jos menet johonkin kokoukseen hyvissä ajoin ja
istut hiljaa kappelissa seuraten ihmisten saapumista, huomaat, että
he tuovat jotakin tullessaan. Hengellinen ilmapiiri lämpenee, ja
huone muuttuu tyhjästä salista seurakunnan kokoukseksi, veljien
ja sisarten joukoksi, joka on tullut koolle odotuksen tunne mielessään.
[Sama pätee luonnollisesti mihin tahansa tilaisuuteen
riippuu paljon ihmisten omista odotuksista ja mielentilasta,
mitä kustakin tilaisuudesta saa irti. Eivät mormonikirkon kokoukset
sinänsä ole esim. muiden uskonnollisten suuntien kokousten yläpuolella
missään mielessä.]
Tänä kiireisenä aikana ei voi aina tehdä näin mennessään
kokoukseen. Mutta kaikki se, mitä saamme siitä silloin, kun se onnistuu,
on kaksin verroin tärkeää mennessämme temppeliin, varsinkin jos
olemme menossa sinne ensimmäistä kertaa. Meidän tulee mennä sinne
hyvin varhain.
Ymmärrättehän, että tämä varhainen saapuminen ei
ole vain varotoimenpide, jotta voitaisiin tarkistaa suositusten
ja kaiken muun olevan kunnossa ja jotta me voisimme mukautua uuteen
kokemukseen. On kyse muustakin. Meidän täytyy olla oikeassa paikassa
oikeaan aikaan, jotta voisimme kaikessa rauhassa päästä oikeaan
henkeen jotta voisimme valmistautua siihen, mitä kohta tapahtuu.
Olemme puhuneet niistä, jotka menevät temppeliin,
mutta on myös tilanteita, jolloin suunnitellaan avioliiton sinetöimistä
temppelissä mutta jotkut lähisukulaiset eivät ole kelvollisia saamaan
temppelisuositusta. Sulhanen tai morsian saattaa olla käännynnäinen
eivätkä hänen vanhempansa ole kirkon jäseniä; tai he saattavat olla
niin uusia jäseniä etteivät saa temppelisuositusta. Tai vanhemmat
saattavat olla kirkon jäseniä, mutta joku heistä ei elä evankeliumin
vaatimusten mukaan niin, että saisi temppelisuosituksen. Toisinaan
nämä rajoitukset tuntuvat suurilta ongelmilta, kun suunnitellaan
avioliiton sinetöimistä temppelissä. Tällaisella hetkellä perheenjäsenten
tulisi olla hyvin läheisiä ja voida kokea yhdessä nämä elämän pyhät
hetket. Temppelisuosituksen evääminen sellaiselta, joka ei ole kelvollinen,
tai se ettei kirkkoon kuulumatonta ystävää tai sukulaista voi kutsua
todistamaan sinetöimistä, aiheuttaa helposti ongelmia. Se saattaa
aiheuttaa murhetta ja riitaa juuri silloin, kun eniten tarvittaisiin
rauhaa ja sopusointua.
Mitä sellaisissa tapauksissa tehdään? Missään tapauksessa
ei pidä ryhtyä painostamaan piispaa. Israelin yleisenä tuomarina
piispa on velvollinen säilyttämään tietyn vaatimustason, eikä hän
voi hyvässä uskossa antaa suositusta sellaiselle, joka ei ole kelvollinen.
Se olisi suuri karhunpalvelus kyseisille henkilöille, eikä se olisi
reilua piispaa itseäänkään kohtaan.
Kun suunnitellaan temppeliavioliiton solmimista
ja joku vanhemmista tai joku muu lähisukulainen ei pääse temppeliin,
niin harkinnan ja suunnittelun avulla siitä voi tulla mahdollisuus
eikä ongelma. Miettikää seuraavia ehdotuksia. Kutsukaa kirkkoon
kuulumaton vanhempi tai kirkon jäsen, joka ei voi saada temppelisuositusta,
mukaan temppelimatkalle. Matkan aikana ja temppelin läheisyydessä
voi tuntea sellaista Hengen vaikutusta, jota ei tunne muualla.
Joidenkin temppeleiden läheisyydessä on vierailukeskuksia.
Kaikkien temppelien ympäristö on kaunis ja hyvin hoidettu. Se on
kaiken kaikkiaan paikka, jossa voi tuntea rauhaa ja sopusointua.
Järjestäkää niin, että joku on tämän kyseisen sukulaisen
kanssa sillä aikaa, kun muut ovat temppelissä. Ettehän toki halua
jättää häntä yksin. Joissakin tapauksissa sukulaiset, jotka olisivat
olleet kelvollisia menemään temppeliin todistamaan avioliiton sinetöimistä,
ovat jääneet temppelin ulkopuolelle niiden kanssa, jotka eivät ole
päässeet sisälle. Siellä temppelialueella he ovat voineet selittää,
miksi nuoripari haluaa tulla sinetöidyksi Herran huoneessa.
Tällaisella tilanteella voi olla ihmisiin suuri
vaikutus, jota he eivät tuntisi muuten. Joidenkin suurimpien temppelien
alueella järjestetään opastettuja kiertokäyntejä. Hyvissä ajoin
tehdyissä suunnitelmissa voidaan ottaa huomioon sellaisenkin sukulaisen
tarpeet, joka ei syystä tai toisesta pääse temppeliin. Tällä tavoin
kirkkoon kuulumattoman tai temppelisuositusta vailla olevan vanhemman
pettymystä ja jopa katkeruutta voidaan suuresti lievittää.
Nuorenparin täytyy ymmärtää, että heidän vanhempansa
ovat ehkä odottaneet tätä hääpäivää koko sulhasen tai morsiamen
eliniän. Heidän halunsa olla läsnä vihkimistoimituksessa ja heidän
katkeruutensa, jos he eivät voi olla, on osoitus vanhempien kiintymyksestä
lapseensa. Nuorenparin ei pidä harmistua siitä. Se tulee ymmärtää
ja ottaa huomioon hääjuhlallisuuksia suunniteltaessa.
Joissakin tapauksissa sellainen isä tai äiti, joka
ei pääse temppeliin, loukkaantuu niin, ettei häntä voida lepyttää.
Silloin nuorenparin on vain tehtävä tilanteesta paras mahdollinen.
Saattaa myös herätä kysymys: Eikö olisi parempi suorittaa siviilivihkiminen,
jotta he voisivat olla tilaisuudessa mukana, ja odottaa sitten vuosi
temppeliinmenoa? Mutta se ei olisi paras ratkaisu. Jos suunnitelmat
tehdään harkiten ja rukoillen, niin ongelma muuttuu useimmissa tapauksissa
kokemukseksi, joka loppujen lopuksi voi lähentää perheenjäseniä
entistä enemmän toisiinsa.
Suurta joukkoa ystäviä, seurakuntalaisia jne. ei
pitäisi kutsua todistamaan sinetöimistä. Seurueen tulee olla pieni,
vain kummankin lähiomaisista ja joistakin harvoista läheisistä koostuva.
Joissakin tapauksissa seurakunnassa on ilmoitettu, että mahdollisimman
monen pitäisi yrittää päästä temppeliin tukeakseen vihittävää paria.
Mutta sitä varten järjestetään häät. Häissä on tilaisuus tervehtiä
ystäviä ja ottaa vastaan onnentoivotukset. Temppelisinetöimisen
tulee olla pyhä, ja siihen tulee osallistua vain niiden, joilla
on hyvin tärkeä sija vihittävien elämässä.
Sinetöimistoimituksen sanoja ei ilmaista temppelin
ulkopuolella mutta sinetöimishuonetta voidaan kuvailla. Se on kauniisti
sisustettu siellä on hiljainen ja rauhallinen henki, ja se on siellä
suoritettavan pyhän työn pyhittämä.
Ennen kuin pari tulee alttarin ääreen sinetöitäväksi,
virkailijalla on tilaisuus antaa nuorelleparille joitakin neuvoja.
Nuoripari saattaa siinä tilanteessa kuulla seuraavanlaisia ajatuksia:
"Tänään on teidän hääpäivänne. Te olette
avioliiton solmimiseen liittyvien tunteiden vallassa. Temppelit
ovat pyhäkköjä, jotka on rakennettu juuri tällaisia toimituksia
varten. Me emme ole nyt maailmassa. Maailman säännöt eivät päde
täällä, eikä niillä pitäisi olla mitään vaikutusta siihen, mitä
me teemme täällä. Me olemme tulleet pois maailmasta Herran temppeliin.
Tästä tulee teidän elämänne tärkein päivä.
Te synnyitte tänne vanhempienne kutsusta. He valmistivat kuolevaisen
tomumajan teidän henkenne asunnoksi. Teidät molemmat on kastettu.
Kaste on pyhä toimitus, joka on vertauskuva puhdistumisesta, kuolemasta
ja ylösnousemuksesta sekä syntymisestä uuteen elämään. Se edellyttää
parannusta ja syntien anteeksiantoa. Sakramenttia nauttiessamme
me uudistamme kasteenliittomme, ja me voimme saada syntimme anteeksi,
jos elämme sen mukaan.
Sulhanen, sinut on asetettu pappeuteen. Sinulle annettiin ensin
Aaronin pappeus, ja olet todennäköisesti edistynyt sen kaikkien
virkojen kautta olet ollut diakoni, opettaja ja pappi. Sitten
tuli aika, jolloin sinut havaittiin kelvolliseksi saamaan Melkisedekin
pappeus. Tätä korkeampaa pappeutta sanotaan Jumalan pyhimmän järjestyksen
mukaiseksi pappeudeksi tai Jumalan Pojan järjestyksen mukaiseksi
pappeudeksi. (Ks. Al. 13:18 ja He. 8:18.) Sinulle annettiin pappeudessa
jokin virka. Nyt olet vanhin.
Te kumpikin olette saaneet endowmentinne. Siinä teille annettiin
iankaikkiset mahdollisuutenne. Mutta tämä kaikki on tavallaan valmistanut
teitä tulemaan alttarin ääreen sinetöitäväksi mieheksi ja vaimoksi
ajaksi ja iankaikkisuudeksi. Nyt teistä tulee perhe, jolla on vapaus
luoda elämää ja antaumuksella ja uhrauksia tehden saattaa lapsia
maailmaan ja kasvattaa ja hoivata heitä turvallisesti läpi kuolevaisen
olemassaolon, niin että saatte jonakin päivänä nähdä heidän osallistuvan
näihin pyhiin temppelitoimituksiin niin kuin itse olette osallistuneet.
Te olette tulleet tänne omasta halustanne, ja teidät on havaittu
kelvollisiksi. Tämän liiton voi sinetöidä lupauksen Pyhä Henki.
'Sen tähden minä lähetän nyt teille toisen Puolustajan, teille,
ystävilleni, asumaan teidän sydämessänne, lupauksen Pyhän Hengen,
mikä toinen Puolustaja on sama, jonka lupasin opetuslapsilleni,
kuten on kirjoitettuna Johanneksen todistuksessa.
Tämä Puolustaja on lupaus, jonka minä annan teille iankaikkisesta
elämästä, selestisen valtakunnan kirkkaudesta.' (LK 88:3-4)
Toinen toisensa ottaminen aviopuolisoksi on suuri tehtävä, johon
liittyy mittaamattomia siunauksia."
Sulhanen ja morsian ovat hyvin todennäköisesti niin
liikuttuneita toimituksesta, etteivät he kuuntele kovin tarkasti -
he eivät ehkä oikeastaan edes kuule sinetöimistoimituksen sanoja.
Noita sanoja ei voida toistaa temppelin ulkopuolella, mutta me voimme
aika ajoin palata temppeliin ja osallistua sinetöimistoimituksiin.
Herra on kaikessa hyvyydessään suonut meille mahdollisuuden tehdä
näin.
Näissä tilanteissa, kun emme ole kokonaan omien
tunteittemme vallassa, voimme kuunnella tarkasti toimituksen sanoja.
Voimme tietenkin myös käydä usein temppelissä tekemässä työtä niiden
puolesta, jotka ovat kuolleet, ja siten virkistää muistiamme endowmentin
tarkoituksesta ja hengestä.
Valkoisissa vaatteissa
Osallistuessamme temppelitoimituksiin olemme valkoisissa
vaatteissa. Tämä vaatetus on vertauskuva puhtaudesta ja kelvollisuudesta.
Tultuasi temppeliin vaihdat tavalliset vaatteesi
valkoisiin temppelivaatteisiin. Vaatteiden vaihto tapahtuu pukuhuoneissa,
joissa jokaiselle annetaan oma suljettava säilytyslokero ja pukukoppi.
Temppelissä noudatetaan tarkoin säädyllisyyden ihanteita. Jättäessäsi
vaatteesi säilytyslokeroon jätät myös huolesi ja murheesi ja kaikki
häiritsevät ajatukset. Astuessasi pukuhuoneesta valkoisissa vaatteissa
tunnet ykseyttä ja tasavertaisuutta, sillä kaikki ympärilläsi ovat
pukeutuneet samalla tavoin.
Jos olet menossa temppeliin ensimmäistä kertaa,
kysy neuvoa piispaltasi. Temppelisuositusta antaessaan hän selittää,
millaiset vaatteet temppelissä vaaditaan. Sinun ei tarvitse huolehtia
näiden vaatteiden hankkimisesta. Voit joko ostaa ne temppelivaatemyymälästä
tai vuokrata temppelistä. Jälkimmäisessä tapauksessa vaaditaan vain
pieni korvaus, joka kattaa vaatteiden pesulakulut.
Temppelin seremonioista ja toimituksista me emme
puhu paljon temppelin ulkopuolella. Sama koskee temppelissä käytettävää
vaatetusta. Voimme sanoa, että vaatetuksella on seremonioiden tavoin
suuri vertauskuvallinen merkitys.
Tullessaan temppeliin kirkon jäsen osoittaa kunnioitusta
kampaamalla hiuksensa ja pukeutumalla niin, että hän ei tuntisi
oloaan kiusaantuneeksi Herran kasvojen edessä. Olettakaamme, että
sinut on kutsuttu jonkun korkea-arvoisen ja suuresti kunnioitetun
johtajan kotiin. Olet saanut tietää, että saat seurustella huomattavien
vieraiden kanssa, jotka ovat saaneet samanlaisen kutsun. Kutsu on
osoitus siitä, että isäntä pitää sinua suuressa arvossa. Tiedät,
että monet muut maksaisivat mitä tahansa saadakseen sellaisen kutsun,
mutta syystä taikka toisesta heitä ei ole kutsuttu eivätkä he siis
pääse mukaan. En usko, että siinä tilanteessa menisit vanhoissa
työvaatteissa tai vapaa-ajan asussa. En usko, että mies menisi parta
ajamattomana tai nainen hiukset kampaamattomina.
Saadessaan kutsun tärkeään kokoukseen hienostuneet
ja sivistyneet ihmiset tiedustelevat usein, millainen puku olisi
paikallaan. Etkö sinäkin valmistautuisi huolellisesti tällaiseen
tärkeään tilaisuuteen? Saattaisit jopa ostaa uudet vaatteet, jotta
olemuksesi ei alentaisi ympäristön arvokkuutta.
Varmasti myös puhdistaisit ja silittäisit vaatteesi
huolellisesti. Tuntisit olosi kiusaantuneeksi, ellet olisi asianmukaisesti
pukeutunut.
Tilaisuutta käydä temppelissä voidaan verrata tällaiseen
kutsuun.
On vain yksi tilaisuus, jolloin kirkon jäsenet
voivat tulla temppeliin "tavallisissa" vaatteissa, ja se on silloin,
kun he tulevat todistamaan vihkimistä temppeliavioliittoon. Tässä
tapauksessa he riisuvat vain kenkänsä ja panevat tilalle valkoiset
jalkineet. Johtavat veljet antoivat vuosia sitten tällaisen luvan
niiden sukulaisten ja ystävien vuoksi, jotka eivät halua osallistua
endowment-istuntoon ennen vihkimistoimitusta. Toisinaan olemme olleet
ihmeissämme ja hieman murheellisia, kun olemme temppelissä huomanneet,
että jotkut ovat tulleet todistamaan vihkimistoimitusta tai osallistumaan
temppeli-istuntoon pukeutuneina niin kuin olisivat menossa retkelle
tai urheilukilpailuihin.
Oikeus astua temppeliin ansaitsee meiltä enemmän
huomiota. Herra mielistyy siihen, että me peseydymme ja pukeudumme
puhtaisiin vaatteisiin, olivatpa ne kuinka huokeat tahansa. Meidän
tulee pukeutua niin kuin meistä tuntuisi sopivalta pukeutua sakramenttikokoukseen
tai johonkin muuhun arvokkaaseen ja asialliseen kokoukseen.
Silloin tällöin vihkimistoimitusta on ollut todistamassa
joku, joka ei ilmeisesti ole kiinnittänyt mitään huomiota johtavien
veljien neuvoihin pukeutumisesta ja hiusmuodista ja siitä, ettei
meidän pitäisi jäljitellä maailmaa muotivirtauksissa, hiusten pituudessa,
kampauksissa jne. Olemme kummastelleet, miksi sellainen ihminen,
joka on kyllin kypsä pääsemään temppeliin, ei heti ymmärrä sitä,
ettei Herra voi olla mielistynyt niihin, jotka osoittavat ilmiselvästi
haluavansa mieluummin seurata maailman tapoja.
Kuinka temppelisuosituksen saanut jäsen voi tulla
temppellin säädyttömässä tai maailmallisessa vaatetuksessa? Kuinka
hän saattaa pitää hiuksensa sellaisina, etteivät ne täytä hienostuneisuuden
ja arvokkuuden vaatimuksia?
Kun sinulla on tilaisuus mennä temppeliin osallistumaan
temppelitoimituksiin tai todistamaan sinetöimistä, niin muista,
missä olet. Sinä olet vieraana Herran huoneessa. Sinun vaatetuksesi
ja kampauksesi tulee olla sellainen, ettet tuntisi oloasi kiusaantuneeksi,
jos Isäntäsi ilmestyisi paikalle.
Niiden, jotka ovat saaneet pappeuden siunaukset,
tulee peittää ruumiinsa niin kuin profeetta Joseph Smithille ilmoitettiin
silloin, kun hänelle annettiin endowment-seremoniat.
Jäsenet, jotka ovat saaneet temppelitoimituksensa,
pitävät siitä lähtien erityistä alusvaatetta eli garmentia. Garmenteja
valmistaa kirkon tehdas, ja kirkon jäsenet voivat kaikkialla maailmassa
hankkia niitä kirkon jakelujärjestelmän kautta.
Garment kuvaa pyhiä liittoja. Se edistää säädyllisyyttä
ja on kilpenä ja suojana kantajalleen.
Garmentin käyttö ei estä jäseniä pukeutumasta sellaisiin
muodikkaisiin vaatteisiin, joita maailman eri maissa yleensä pidetään.
Ainoastaan säädytön tai äärimmäisyyksiin menevä vaatetus ei sovi
yhteen garmentin käytön kanssa. Jokainen oikeassa hengessä oleva
kirkon jäsen haluaa välttää liian paljastavaa pukeutumista, olipa
hän käynyt temppelissä tai ei.
Joissakin tilanteissa endowmentin saaneilta kirkon
jäseniltä saatetaan kysellä garmentista.
Kerran eräs johtavista veljistä kutsuttiin puhumaan
Newportissa Rhode Islandillä sijaitsevan merimiespappien koulutuskeskuksen
henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kuulijoiden joukossa oli monia
korkea-arvoisia katolisia, protestanttisia ja juutalaisia merimiespappeja.
Kun oli aika esittää kysymyksiä, eräs papeista
kysyi: "Voitteko kertoa jotakin siitä erikoisesta alusvaatteesta,
jota jotkut mormonisotilaat käyttävät?" Hän halusi epäsuorasti kysyä:
"Miksi te teette niin? Eikö se ole outoa? Eikö se aiheuta ongelmia?"
Puhuja vastasi kysymyksen esittäneelle papille
vastakysymyksellä: "Mitä kirkkoa te edustatte?" Pappi mainitsi erään
protestanttisen kirkon.
Puhuja sanoi: "Siviilielämässä ja myös pitäessänne
kokouksia sotilaille te käytätte papin pukua, eikö niin?" Pappi
myönsi tekevänsä niin.
Puhuja jatkoi: "Oletan, että sillä on teille jotakin
merkitystä, että se tavallaan erottaa teidät kuulijoistanne. Se
on tavallaan pappisvirkaan kuuluva univormu. Oletan myös, että sillä
on suurempikin merkitys. Se muistuttaa teitä siitä, kuka te olette
ja millaisia velvoituksia ja sitoumuksia teillä on. Se on jatkuva
muistuttaja siitä, että te kuulutte papistoon, että te pidätte itseänne
Herran palvelijana ja että teidän velvollisuutenanne on elää niin,
että olette tehtävänne arvoinen."
Sitten puhuja sanoi: "Teidän pitäisi ymmärtää ainakin
yksi syy, miksi myöhempien aikojen pyhillä on syvä hengellinen vakaumus
garmentista.
Tärkeä ero teidän kirkkojenne ja meidän kirkkomme välillä on se,
että meillä ei ole ammattipapistoa niin kuin teillä. Maallikkojohtajat
johtavat kaikkia seurakuntia. Näihin tehtäviin kutsuttuja miehiä
on kaikilta elämän aloilta. Mutta heidät on asetettu pappeuteen.
Heillä on pappeudessa erilaisia virkoja. Heidät asetetaan johtotehtäviin
presidenteiksi, neuvonantajiksi ja erilaisiksi johtajiksi. Naiset
kantavat samaa vastuuta ja osallistuvat tehtäviin. Mies, joka sunnuntaina
johtaa piispana seurakuntaamme, saattaa maanantaina mennä työhön
postimiehenä, virkamiehenä, maanviljelijänä tai lääkärinä, tai hän
saattaa olla ilmavoimien lentäjä tai merivoimien upseeri. Meidän
mittapaidemme mukaan hän on yhtä hyvin asetettu pappi kuin te olette
omien mittapuittenne mukaan. Useimpien maiden viranomaiset tunnustavat
hänet sellaiseksi. Tämä erikoinen vaate merkitsee meille tavallaan
samaa kuin papin vaatteet teille. Erona on se, että me käytämme
vaatettamme muiden vaatteiden alla eikä päällä, koska me toimimme
monissa eri ammateissa kirkon tehtävien lisäksi. Me emme halua näytellä
näitä pyhiä asioita maailmalle."
[Toinen suuri ero on se, että tätä alusasua käytetään
yötäpäivää, aina. Se ei saa näkyä muiden vaatteiden alta. Jos olet
nainen niin yläosaa on mieluiten pidettävä rintaliivien alla, ihoa
vasten.]
Sitten hän selitti, että tämä garmentin käyttö
liittyy myös syvällisemmässä hengellisessä merkityksessä niihin
liittoihin, joita tehdään temppelissä. Emme pidä tarpeellisena puhua
niistä ei siksi, että ne olisivat salaisia, vaan siksi, että
ne ovat pyhiä.
[Missä ero? Kirkossa on muitakin pyhiä asioita,
niistä saa keskustella.]
Kehoamme peittävä garment on näkyvä ja käsin kosketeltava
muistuttaja näistä liitoista. Monille kirkon jäsenille garment on
ollut suojana heidän joutuessaan kiusaukseen. Se on muun muassa
vertauskuva siitä, että me kunnioitamme syvästi Jumalan lakeja
myös moraalisia vaatimuksia.
[Jäsenien keskuudessa kulkee myös urbaanilegendoja
siitä, miten alusasu on suojannut jotakuta fyysisesti esim. tulipalossa.]
Sinetöimisvaltuus
Jotta me ymmärtäisimme temppelityön historian ja
opin, meidän täytyy ymmärtää, mikä on sinetöimisvaltuus. Meidän
täytyy muodostaa itsellemme ainakin jonkinlainen kuva siitä, miksi
valtuuden avaimet sinetöimisvoiman käyttämiseksi ovat välttämättömät
ei vain temppelitoimituksissa, vaan kaikissa toimituksissa,
joita kirkossa ympäri maailman tehdään.
Sinetöimisvaltuus tarkoittaa sitä, että Jumala
on antanut ihmiselle ihmeellisen hengellisen valtuuden. Tämän sinetöimisvaltuuden
haltija on Herran pääedustaja täällä maan päällä. Siihen tehtävään
liittyy korkein vastuu ja valtuus. Kirkossa puhutaan usein sinetöimisvaltuuden
avaimista.
Kuten sanottu, kirkossamme monet syvällisempiin
hengellisiin asioihin ja erityisesti temppeliin liittyvistä opetuksista
ovat vertauskuvallisia. Sanaa avain käytetään vertauskuvallisesti.
Tässä tapauksessa pappeuden valtuuden avaimet kuvaavat sen kuolevaiselle
ihmiselle annetun valtuuden rajoja, joka hänelle verhon tuolta puolen
on annettu toimia Jumalan nimessä täällä maan päällä. Sanat sinetöiminen
ja avaimet ja pappeus liittyvät läheisesti toisiinsa.
Monilla kirkon jäsenillä on hyvin rajoittunut käsitys
siitä, mikä sinetöimisvaltuus on. Koska sanaa sinetöidä käytetään
useimmiten temppeliavioliiton yhteydessä, se on alkanut merkitä
monille kirkon jäsenille vain sitä kahden ihmisen sinetöimistä
iankaikkisen avioliiton sitein. Tätä nimitystä käytetään myös toimituksesta,
jossa sellaiset lapset, jotka eivät ole syntyneet liiton alaisina,
sinetöidään vanhempiinsa. Joillakin kirkon jäsenillä on sellainen
käsitys, että Elian tuoma sinetöimisvaltuus liittyi pelkästään kasteisiin
kuolleiden puolesta.
Sinetöimisvaltuuteen kuuluu paljon muutakin. Sinetöimisvaltuuden
avaimet ovat yhtä kuin iankaikkisen pappeuden avaimet.
"Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean
tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: 'Kenen ihmiset sanovat
Ihmisen Pojan olevan?'
Niin he sanoivat: 'Muutamat Johannes Kastajan,
toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista.'
Hän sanoi heille: 'Kenenkä te sanotte minun olevan?' Simon Pietari
vastasi ja sanoi: 'Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.'
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: 'Autuas olet
sinä, Simon, Joonaan polka, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle
ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja
tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit
eivät sitä voita.
Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan
avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu
taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty
taivaissa.'" (Matt. 16:13 -19)
Pietari oli saava avaimet. Pietari oli saava sinetöimisvaltuuden,
johon kuuluu valta sitoa eli sinetöidä tai päästää maan päällä, niin
että sinetöinti olisi voimassa taivaissa. Nämä avaimet kuuluvat kirkon
presidentille profeetalle, näkijälle ja ilmoituksensaajalle.
Tämä pyhä sinetöimisvaltuus on kirkossa nykyäänkin. Ne, jotka ymmärtävät
tämän valtuuden merkityksen, pitävät sitä pyhempänä kuin mitään muuta.
Sitä pidetään kallisarvoisempana kuin mitnän muuta. Maan päällä on
kerrallaan vain verrattain harvoja miehiä, joilla on tämä sinetöimisvaltuus;
jokaisessa temppelissä on veljiä, joille se on annettu. Kukaan ei
voi saada sitä muuten kuin profeetalta, näkijältä ja ilmoituksensaajalta
ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentiltä.
Seuraava lausunto osoittaa selkeästi, että sinetöimisvaltuus
on sitova kaikessa, mitä me teemme eläville ja kuolleille.
"Aina kun evankeliumin täyteys on maan
päällä, Herralla on edustajia, joille Hän antaa vallan sitoa maan
päällä ja sinetöidä iankaikkisesti taivaissa. (Matt. 16:19; 18:18;
He. 10:3-10; LK 132:46 48) Tämä sinetöimisvaltuus, jonka profeetta
Elia palautti tässä armotaloudessa (LK 2: 1-3; 110: 13-16), on se
voima, jonka nojalla kaikki 'liitot, sopimukset, sitoumukset, velvoitteet,
valat, lupaukset, täyttämiset, yhdistämiset, liittämiset tai perimystoivo'
ovat päteviä ja pysyviä ja voimassa 'kuolleiden ylösnousemuksessa
taikka sen jälkeen'. (LK 132:7)
Kaikki, mitä ei ole sinetöity tällä valtuudella,
päättyy ihmisten kuollessa. Ellei kastetta ole sinetöity täten
pysyväksi, ihminen ei sen nojalla pääse selestiseen valtakuntaan;
ellei iankaikkista avioliittoa ole sinetöity tällä valtuudella,
osapuolet eivät sen nojalla pääse korotukseen selestisen maailman
korkeimpaan taivaaseen. Sinetöimisvaltuuden nojalla kaikki pysyy
voimassa. Tämä valta on niin rajaton, että se koskee niin eläville
kuin kuolleillekin suoritettavia toimituksia; se sinetöi maan
päällä olevat lapset heidän kuolleisiin isiinsä ja muodostaa pysyvän
patriarkaalisen ketjun, joka on voimassa iankaikkisesti korotettujen
olentojen keskuudessa." (Bruce R. McConkie, Mormon Doctrine, 2.
laitos [Salt Lake City: Bookcraft, 1966], s. 683)
Temppelit muinaisessa israelissa
Ei ole liikaa vaadittu, että temppeliin menijät
perehtyvät siihen, mistä temppelityö on saanut alkunsa. Tähän työhön
vaadittavat valtuuden avaimet ovat periytyneet meille muinaisista
ajoista. Voimme oppia paljon siitä, että tiedämme, kuinka nämä avaimet
palautettiin. Kerran meidän kaikkien täytyy tuntea tähän työhön
liittyvä oppi.
Muinoin Herran liitonkansan käskettiin rakentaa
pyhäkköjä pyhiä paikkoja, jotka eivät olleet tavanomaisia
kokouspaikkoja vaan pyhiä, eristettyjä tiloja, jotka oli pyhitetty
juhlallisia seremonioita varten. Niin pian kuin israelilaiset olivat
päässeet vapaiksi Egyptistä, heidän käskettiin rakentaa ilmestysmaja,
ja he saivat ilmoituksen kautta yksityiskohtaiset rakennusohjeet.
Heille selitettiin, millaista puuta tuli käyttää ja miten ja millaista
nahkaa ja kangasta ja millaisia metalleja tuli käyttää.
Ilmestysmajaan kuului esipiha ja sisempi esipiha;
ilmestysmajassa itsessään oli kaksi huonetta: ulompi huone oli nimeltään
pyhä, ja esiripulla erotettu sisempi pyhäkkö oli nimeltään kaikkeinpyhin.
Ilmestysmaja oli keskeisellä sijalla israelilaisten
jumalanpalveluksessa ja kanssakäymisessä Jumalan kanssa heidän ollessaan
erämaassa. Aikanaan he saivat haltuunsa Pyhän maan. Kuningas Daavid
halusi rakentaa Herralle temppelin, mutta profeetta Naatan sanoi
hänelle ettei hän ollut jossakin hengellisessä suhteessa kelvollinen
ja että sen sijaan hänen poikansa Salomo rakentaisi temppelin. Salomon
temppeli, joka tuli valmiiksi noin vuonna 1005 eKr., oli oleva temppelien
esikuva tuhansien vuosien ajan.
["saivat haltuunsa" on melko vesitetty ilmaisu.
Jumalahan käski israelilaisten suorittaa kansanmurhia jotta maa
vapautuisi heidän käyttöönsä. Neitsyitä sai kyllä tietyissä tapauksissa
säästää itselleen huvitukseksi.]
Eri esipihoja lukuun ottamatta Salomon temppelin
keskeisin osa, pyhä ja kaikkeinpyhin, oli täsmälleen samanlainen
kuin ilmestysmaja, mutta kaksinkertaisessa koossa.
Rakennus sinänsä ei pyhitä, vaan Henki, joka siellä
on. Kun ihmiset poikkeavat pois Hengestä, heidän pyhäkkönsä lakkaa
olemasta Herran huone. Näin tapahtui Salomon temppelille. Rakennus
häväistiin, ja pyhät astiat ja esineet vietiin Egyptiin ja Baabeliin.
Kun juutalaiset palasivat vankeudesta, rakennettiin toinen temppeli,
joka tunnetaan historiassa Serubbaabelin temppelinä sen miehen mukaan,
joka johti rakennustyötä. Se vihittiin vuonna 515 eKr. Loistossa
se ei vetänyt vertoja Salomon temppelille, mutta oli siitä huolimatta
temppeli.
Ei rakennuksen loistokkuus vaan sen tarkoitus ratkaisee,
voidaanko sitä nimittää temppeliksi. Vaikka tämä temppeli oli pystyssä
viisisataa vuotta, sekin menetti pyhän tarkoituksensa, ja ihmisten,
luonnon ja ajan armoilla se rappeutui niin, että siitä oli jäljellä
tuskin muuta kuin rauniot Vanhan Testamentin aikakauden päättyessä.
Noin kuusitoista vuotta ennen Kristuksen syntymää
Juudean ensimmäinen Herodes-niminen kuningas päätti korjauttaa Serubbaabelin
rappeutuneen temppelin, ja kun Herra oli täyttämässä palvelustyötään
maan päällä, Herodeksen temppeli oli pystyssä, ja Herra piti sitä
pyhänä paikkana. Hän opetti ihmisiä kunnioittamaan sitä ja ajoi
rahanvaihtajat sieltä pois. Hän ennusti sen hävityksestä. Ja kuten
edelliset temppelit, tämäkin temppeli menetti merkityksensä, ja
vuonna 70 jKr. roomalaiset hävittivät sen valloittaessaan Jerusalemin
keisari Tiituksen johdolla.
Aikakirjat kertovat myös temppeleistä, joita nefiläiset
rakensivat läntisellä pallonpuoliskolla. Nefi kertoi ensimmäisestä
nefiläisten temppelistä: "Ja minä, Nefi, rakensin temppelin, ja
minä rakensin sen Salomon temppelin tapaan, paitsi että sitä ei
rakennettu niin monista kallisarvoisista aineista; sillä niitä ei
ollut maassa saatavissa, minkä tähden sitä ei voitu rakentaa Salomon
temppelin kaltaiseksi. Mutta rakennustapa oli sama kuin Salomon
temppelissä, ja työ oli suoritettu erinomaisen taidokkaasti." (2
Ne. 5:16) [Mormonin kirjassa; edellisessä jakeessa kyllä
sanotaan näin: "Ja minä opetin kansaani rakentamaan rakennuksia
ja käyttämään puuta kaikenlaisiin tarkoituksiin ja samoin rautaa,
kuparia, vaskea, terästä, kultaa, hopeaa ja kallisarvoisia malmeja,
joita oli runsain määrin." Eli oliko siellä kallisarvoisia
aineksia vai ei?]
Kirjoituksissa on myös mainittu, että Sarahemlassa
oli temppeli (Moosia 1:18) ja samoin Runsaudenmaassa (3 Ne. 11:1).
Tämän viimeksi mainitun temppelin alueelle Herra tuli ylösnousemuksensa
jälkeen. Tuon käynnin jälkeen ihmiset elivät noin kaksisataa vuotta
täydellisessä vanhurskaudessa.
[Mainitut kohdat nekin Mormonin kirjassa]
Sitten tulivat pimeät vuosisadat, jolloin maan
päällä ei ollut temppeleitä.
Profeetta Elia
Eliasta ja hänen tehtävästään voisi kirjoittaa
vaikka kokonaisen kirjan. Tässä esitämme vain lyhyen katsauksen.
Se on tärkeää voidaksemme ymmärtää temppelien ja niiden rakentamisen
merkityksen.
Lähes yhdeksänsataa vuotta ennen Kristusta Israelin
kuninkaan hoviin tuli muuan profeetta. Hänestä kerrotaan vain, että
hän oli "tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia".
(1 Kun. 17:1) (Emme tiedä, mitä 'tisbeläinen' tarkoittaa, mutta
tiedämme, että Gilead oli erämaata.) Hänellä oli pyhä valtuus. Hän
julisti tuomion kuningas Ahabille ja sulki sitten taivaat tuon jumalattoman
maan yllä sanoen että ei tulisi sadetta. Hän ei asettanut mitään
sellaisia ehtoja kuin "ei tule sadetta, ennen kuin teet parannuksen".
Hän sanoi vain, että ei tulisi sadetta "muutoin kuin minun sanani
kautta". (1 Kun. 17:1) Eli hän sanoi yksinkertaisesti: "Ei sada
ennen kuin minä sanon."
Elia täytti palvelustyönsä, asetti ja voiteli Elisan
seuraajakseen, ja sitten ja tämä on tärkeää hän ei
kuollut. Hänet muutettiin samoin kuin Mooses ennen häntä.
Tämän jälkeen hänen nimensä mainitaan Vanhassa
Testamentissa vain kerran, sen viimeisen luvun toiseksi viimeisessä
jakeessa. Siinä Malakia ennustaa, että Elia on palaava ja "kääntävä
jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä
puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi".
(Ks. Mal. 4:5-6.)
Juutalaisilla, muhamettilaisilla ja myöhemmillä
kristityillä on kaikilla perimätietoja siitä, että Elia on palaava.
Kun Johannes Kastaja astui historian lehdille,
häneltä kysyttiin: "Oletko sinä Elia?" (Ks. Joh. 1:21.)
Kun Pietari, Jaakob ja Johannes menivät Herran
kanssa Kirkastusvuorelle, heille ilmestyi siellä kirkastetun Herran
kanssa kaksi persoonaa. Pietari, Jaakob ja Johannes tunsivat heidät
Moosekseksi ja Eliaksi, jotka olivat tulleet antamaan heille sinetöimisvaltuuden.
Vuonna 34 jKr. Herra kävi ristiinnaulitsemisensa
jälkeen nefiläisten [Mormonin kirjassa] tykönä. Hän saneli heille
ja tämä on merkillepantavaa pyhien kirjoitusten historiassa
Malakian kaksi viimeistä lukua (jotka sisälsivät ennustuksen
siitä, että Elia oli palaava), käski heidän kirjoittaa ne muistiin
ja sitten selitti niitä heille.
Kun enkeli Moroni ilmestyi profeetta Joseph Smithille
kertoakseen hänelle levyistä, hän lainasi Malakian ennustusta Elian
palaamisesta. Tämä lainaus on nykyään Opin ja Liittojen Kirjan luvussa
kaksi.
Kolmetoista vuotta Moronin ilmestymisen jälkeen
oli rakennettu temppeli, joka oli tarkoitukseensa sopiva, ja Herra
ilmestyi jälleen, ja Elia tuli Hänen kanssaan ja antoi sinetöimisvaltuuden
avaimet.
"Me näimme Herran..."
Elian palaamisen päivä koitti! Oli sunnuntai-iltapäivä
3. huhtikuuta 1836. Kirtlandin temppelissä oli pidetty sakramenttikokous.
Profeetta kertoi tuon iltapäivän tapahtumista seuraavin yksinkertaisin
sanoin:
"lltapäivällä avustin muita presidenttejä
Herran ehtoollisen jakamisessa seurakunnalle. Otimme vastaan sen
niiltä kahdeltatoista, joiden oikeutena oli sinä päivänä palvella
pyhän pöydän toimituksissa. Kun näin olin palvellut veljiäni, vetäydyin
takaisin puhujankorokkeelle, verhojen ollessa laskettuina, ja Oliver
Cowderyn seurassa kumarruin vakavaan ja hiljaiseen rukoukseen. Noustuamme
rukouksesta saimme kumpikin nähdä seuraavan näyn." (LK 110, esipuhe)
"Peite otettiin pois meidän mielemme yltä, ja
ymmärryksemme silmät avautuivat.
Me näimme Herran seisomassa puhujankorokkeen
rintamuksella edessämme, ja hänen jalkainsa alla oli alusta puhtaasta
kullasta, väriltään meripihkan kaltainen.
Hänen silmänsä olivat niin kuin tulenliekki,
hänen päänsä hiukset olivat valkoiset kuin puhdas lumi, hänen
kasvonsa loistivat auringon paistetta kirkkaammin, ja hänen äänensä
oli kuin paljojen vetten pauhu, nimittäin Jehovan ääni, ja hän
sanoi:
Minä olen ensimmäinen ja viimeinen; minä elän,
minä olen se, joka teurastettiin; minä olen teidän Puolustajanne
Isän tykönä.
Katso, teidän syntinne ovat teille anteeksiannetut;
te olette puhtaat minun edessäni. Nostakaa siis päänne ja iloitkaa.
Veljienne sydämet iloitkoot, ja kaikki kansani
sydämet iloitkoot, niiden, jotka ovat kaikesta voimastaan rakentaneet
tämän huoneen minun nimelleni.
Sillä katso, minä olen ottanut vastaan tämän
huoneen, ja minun nimeni on oleva täällä; ja laupeudessa minä
ilmoitan itseni kansalleni tässä huoneessa.
Minä ilmestyn palvelijoilleni ja puhun heille
omalla äänelläni, jos kansani pitää käskyni eikä saastuta tätä
pyhää huonetta.
Tuhansien ja kymmenien tuhansien sydämet tulevat
suuresti iloitsemaan niiden siunausten tähden, jotka tullaan vuodattamaan,
ja siitä endowmentista, jonka palvelijani ovat saaneet tässä huoneessa.
Ja maine tästä huoneesta leviää vieraisiin maihin,
ja tämä on sen siunauksen alku, joka tullaan vuodattamaan minun
kansani päälle. Tapahtukoon niin. Amen.
Kun tämä näky oli päättynyt, taivaat aukenivat
meille jälleen, ja Mooses ilmestyi meille ja uskoi haltuumme avaimet
Israelin kokoamiseksi maan neljältä ääreltä ja kymmenen sukukunnan
johdattamiseksi pohjoisesta maasta.
Sen jälkeen Elias ilmestyi ja antoi Aabrahamin
evankeliumiarmotalouden, sanoen, että meissä ja meidän siemenessämme
kaikki sukupolvet meidän jälkeemme tulisivat siunatuiksi.
Kun tämä näky oli päättynyt, meille aukeni toinen
suuri kirkkauden näky, sillä profeetta Elia, joka otettiin taivaaseen
maistamatta kuolemaa, seisoi meidän edessämme ja sanoi:
Katso, aika on tullut, josta Malakian suu puhui,
todistaen, että hänet [Elia] lähetettäisiin, ennen kuin se suuri
ja peljättävä Herran päivä tulee, kääntämään isien sydämet lasten
puoleen ja lapset isien puoleen, ettei koko maata lyötäisi kirouksella.
Sen vuoksi tämän armotalouden avaimet on uskottu
teidän käsiinne; ja tästä te voitte tietää, että Herran päivä,
se suuri ja peljättävä, on lähellä, oven edessä." (LK 110:1-16)
Se oli tapahtunut! Tämä merkkitapaus jäi maailmalta
huomaamatta, mutta se oli vaikuttava jokaisen sielun kohtaloon, joka
on elänyt tai tulee elämään. Vähitellen alkoi tapahtua. Kirkko alkoi
rakentaa temppeleitä.
Maailmassa nousi siellä täällä ikään kuin itsestään
esiin ihmisiä ja järjestöjä, jotka olivat kiinnostuneita sukututkimuksesta.
Tämä kaikki on tapahtunut sen jälkeen, kun Elia ilmestyi Kirtlandin
temppelissä. Juuri tuosta huhtikuun 3. päivästä vuonna 1836 lasten
sydämet alkoivat kääntyä heidän isiensä puoleen. Sen jälkeen toimitukset
eivät olleet tilapäisiä vaan pysyviä. Meillä oli sinetöimisvaltuus.
Se on arvokkaampi kuin mikään muu valtuus. Se valtuus antaa merkityksen
ja iankaikkisen pysyvyyden kaikille eläville ja kuolleille suoritettaville
toimituksille, jotka tapahtuvat oikealla valtuudella.
Kaikki tapahtuu järjestyksessä
Kirtlandin temppelin dramaattisten tapahtumien
jälkeen vaikeudet ja vainot pakottivat pyhät muuttamaan. Kaikkialla,
minne he asettuivat asumaan, Herra ilmoitti heille suunnitelmat
temppelin rakentamiseksi. Näin tapahtui sekä Independencessä että
Far Westissä Missourissa. Näihin aikoihin pyhiä vainottiin ennennäkemättömän
ankarasti, ja lopulta he pakenivat Nauvooseen Illinois'hin. Siellä
annettiin jälleen ilmoitus ja käsky rakentaa Herran huone.
[Vainot olivat kyllä ankaria, mutta eivät suinkaan
yksipuolisia. MAP-kirkko ei vieläkään ole Jumalan
käskystä huolimatta pystynyt rakentamaan temppeliä
osoitetulle paikalle.]
Herra selitti, että huoneen rakentamisen tarkoitus
oli toimitusten ilmoittaminen. "Ja totisesti minä sanon teille:
Tämä huone rakennettakoon minun nimelleni, jotta minä siinä paljastaisin
toimitukseni kansalleni. Sillä mielisuosioni on ilmoittaa kirkolleni
sellaista, mikä on ollut kätkettynä jo ennen maailman perustamista,
mikä kuuluu aikojen täyttymisen armotalouteen." (LK 124:40-41)
Herra oli sanonut, että temppeli olisi oleva paikka,
jossa suoritettaisiin "teidän voitelunne ja pesunne ja kasteenne
kuolleiden puolesta ja teidän juhlakokouksenne ja muistokirjanne
Leevin poikien toimittamista uhrilahjoista ja teille annetuista
sanoista kaikkeinpyhimmissänne joissa te saatte kanssakäymisenne,
säädöksenne ja oikeutenne ja ilmoitusten alkamisesta sekä
Siionin perustamisesta ja sen osien kirkkaudesta ja kunniasta ja
endowmentista ... minun pyhää huonettani koskevalla säädöksellä,
sillä kansaani on aina käsketty rakentamaan se minun nimelleni".
(LK 124:39)
Kirkossa suoritetaan mm. seuraavia toimituksia:
kaste, sakramentti, nimen ja siunauksen antaminen lapsille, sairaan
siunaaminen ja voiteleminen, kirkon tehtäviin erottaminen ja virkoihin
asettaminen. Näiden lisäksi on korkeampia toimituksia, jotka suoritetaan
temppeleissä. Niitä ovat pesut, voitelut, endowment ja sinetöimistoimitus,
jota yleensä sanotaan temppelivihkimiseksi.
Kuinka tärkeitä nämä toimitukset ovat meille kirkon
jäsenille?
Voitko olla onnellinen, voitko tulla lunastetuksi,
voitko saada korotuksen ilman niitä? Vastaus: Ne ovat enemmän kuin
suositeltavia tai toivottavia ja vieläpä enemmän kuin tarpeellisia.
Ne ovat jopa enemmän kuin tärkeitä. Ne ovat meille jokaiselle aivan
ratkaisevia.
Ellet ole vielä saanut niitä, pyri olemaan kelvollinen
saadaksesi kunkin toimituksen omalla vuorollaan ja tehdäksesi ja
pitääksesi kuhunkin liittyvät liitot. Jos olet jo saanut nämä toimitukset,
päätä pitää tarkoin ne liitot, jotka niihin kuuluvat. Toisin sanoen
pidä huoli siitä, että pätevät toimitukset ovat osa elämääsi, että
kaikki on tässä suhteessa sinun osaltasi kunnossa.
Saanen lainata merkityksellistä pyhien kirjoitusten
kohtaa Opin ja Liittojen Kirjan luvusta 132:
"Ja totisesti minä sanon teille, että
tämän lain ehdot ovat seuraavat: Eivät mitkään liitot, sopimukset,
sitoumukset, velvoitteet, valat, lupaukset, täyttämiset, yhdistämiset,
liittämiset tai perimystoivo, joita ei tehdä tai jotka eivät tapahdu
lupauksen Pyhän Hengen kautta ja joita ei sinetöi lupauksen Pyhä
Henki hänen kauttaan, joka on voideltu, sekä ajaksi että iankaikkisuudeksi,
ja tämä myös tapahdu korkeanpyhästi, ilmoituksen ja käskyn kautta,
voideltuni välityksellä, jonka olen määrännyt maan päällä pitämään
hallussaan tämän valtuuden, (ja minä olen määrännyt palvelijani
Josephin pitämään hallussaan tätä valtuutta viimeisinä päivinä,
ja maan päällä on kerrallaan vain yksi sellainen, jolle tämä valtuus
ja tämän pappeuden avaimet on annettu) ole päteviä, eikä niillä
ole pysyväisyyttä eikä voimaa kuolleiden ylösnousemuksessa taikka
sen jälkeen; sillä kaikki sopimukset, joita ei ole tehty tätä tarkoitusta
varten, päättyvät ihmisten kuollessa." (LK 132:7)
Tämä pyhien kirjoitusten kohta sekä sitä seuraavat
jakeet ovat hyvin selviä. Herra sanoo, että Hän ei ole mielistyvä
uhriin, jota ei ole uhrattu Hänen nimessään. Eikä Hän ota meidän kädestämme
vastaan sellaista, mitä Hän ei ole määrännyt. Eikä mikään, mitä ihmiset
ovat säätäneet, pysy ylösnousemuksessa eikä sen jälkeen. (Ks. LK 132:913.)
Jokaisen myöhempien aikojen pyhän tulee tarkastella
hengellistä kehitystään pitäen nämä vakavat sanat mielessään ja
kysyä itseltään: Onko minun elämäni järjestyksessä? Olenko minä
saanut kaikki ne evankeliumin toimitukset, jotka minun tässä elämäni
vaiheessa olisi pitänyt saada? Ovatko ne päteviä?
[Kunpa vain mormonit kysyisivätkin itseltään näitä
asioita edes joskus.]
Jos voit vastata näihin kysymyksiin myöntävästi
ja jos toimitukset on tehty sinetöimisvaltuuden nojalla, ne pysyvät
voimassa iankaikkisesti. Siinä tapauksessa elämäsi on tähän saakka
järjestyksessä. Silloin sinun olisi hyvä ajatella eläviä ja kuolleita
sukulaisiasi ja esittää samat kysymykset heistä.
Tässä kirkossa on valtuus suorittaa kaikki välttämättömät
toimitukset koko ihmissuvun lunastamiseksi ja korottamiseksi. Ja
koska meillä on sinetöimisvaltuuden avaimet, niin se, minkä me sidomme
oikeassa järjestyksessä täällä, on oleva sidottu taivaassa. Nämä
avaimet, joiden nojalla voi sinetöidä ja sitoa maan päällä niin,
että se on oleva sidottu taivaassa, ovat kaikkein korkein Jumalan
lahja. Tällä valtuudella me voimme kastaa ja antaa siunauksia, antaa
endowmenteja ja sinetöidä, ja Herra on pitävä meidän sitoumuksemme
kunniassa.
[Kun kuolleista on ainakin teoriassa tiedettävä
täsmälliset päivämäärätiedot ennen kuin heidän nimensä voidaan lähettää
temppeliin toimituksia varten, olisi mukava tietää, kuinka kirkko
aikoo ottaa muinaisten ihmisten tiedot selville, kun kirkonkirjoja
ja väestönlaskentoja on pidetty vain muutama sata vuotta.]
Profeetta Joseph Smith sanoi, että häneltä kysyttiin
usein:
"'Emmekö me voi pelastua ilman, että käymme
läpi kaikki nuo toimitukset?' Vastasin: Emme, emme voi saada pelastuksen
täyteyttä. Jeesus sanoi: Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa,
ja minä menen ja valmistan teille sijaa. Sana koti olisi pitänyt
kääntää valtakunta, ja jokaisen, joka korotetaan korkeimpaan asuinsijaan,
on noudatettava selestistä lakia kokonaisuudessaan."
(Profeetta Joseph Smithin opetuksia, osa 6)
Presidentti Joseph Fielding Smith on sanonut:
"Olipa teillä tässä kirkossa mikä virka
tahansa, olipa se apostoli, patriarkka, ylipappi tai mikä muu tahansa,
niin te ette voi saada pappeuden täyteyttä, ellette mene Herran
temppeliin saadaksenne nämä toimitukset, joista profeetta puhuu.
Kukaan ei voi saada pappeuden täyteyttä temppelin ulkopuolella."
(Joseph Fielding Smith, Elijah the Prophet and His Mission [Salt
Lake City: Deseret Book Co., 1957], s. 46)
Mainitsimme aiemmin temppelissä suoritettavat korkeammat
toimitukset. Yksi niistä on endowment. Sana tarkoittaa rikkautta,
jotakin kestävää ja suuriarvoista lahjaa. Temppeliendowment rikastuttaa
ihmistä kolmella tavalla: a) Toimituksen vastaanottaja saa voiman
Jumalalta. "Vastaanottajille annetaan voima korkeudesta." b) Vastaanottaja
saa myös tietoa. "He saavat opetusta Herran tarkoituksista ja suunnitelmista."
(Mormon Doctrine, s. 227) c) Kun ihminen sinetöidään alttarilla, hän
saa ihmeellisiä siunauksia, voimaa ja kunniaa osana endowmentiaan.
Endowmentista on julkaistu kaksi määritelmää tai
kuvausta. Ensimmäisen niistä on esittänyt presidentti Brigham Young:
"Saanen esittää teille lyhyen määritelmän.
Teidän endowmentinne tarkoittaa sitä, että te saatte Herran huoneessa
kaikki ne toimitukset, jotka ovat teille välttämättömät lähdettyänne
tästä elämästä, niin että voitte kulkea takaisin Isän kasvojen eteen
ohi vartijoina seisovien enkelien, pystytte esittämään heille pyhään
pappeuteen kuuluvat avainsanat, merkit ja tunnukset ja saatte iankaikkisen
korotuksenne maasta ja helvetistä huolimatta."
(Brigham Youngin saarnoja [Helsinki: MAP-kirkko, julkaisematon suomennos],
luku 27)
Vanhin James E. Talmage on kuvaillut endowmentia seuraavasti:
"Nykyisissä temppeleissä annettava temppeliendowment
sisältää opetusta menneiden armotalouksien merkityksestä ja järjestyksestä
sekä nykyisen tärkeydestä ihmiskunnan historian suurenmoisimpana
ja ylevimpänä aikakautena. Tähän opetussarjaan kuuluu selvitys luomiskauden
huomattavimmista tapahtumista: ensimmäisten vanhempiemme tilasta
Eedenin puutarhassa; heidän tottelemattomuudestaan ja siitä aiheutuneesta
karkottamisestaan pois tuosta autuaasta asuinpaikasta; heidän tilastaan
yksinäisessä ja synkässä maailmassa, kun heidät oli tuomittu hankkimaan
elantonsa hiellä ja vaivalla; lunastussuunnitelmasta, jonka avulla
tuo suuri rikkomus voidaan sovittaa, suuren luopumuksen ajanjaksosta;
evankeliumin ynnä kaikkien sen muinaisten voimien ja oikeuksien
palauttamisesta; siitä ehdottomasta ja välttämättömästä vaatimuksesta,
että ihmisen on oltava puhdas ja omistauduttava kaikelle oikealle
nykyisessä elämässä sekä tinkimättömästä mukautumisesta evankeliumin
vaatimuksiin."
(Ks. James E. Talmage, Herran huone [Helsinki: MAP-kirkko,
1975], s. 87.)
Tämä vanhin Talmagen lausunto osoittaa, että saadessaan
endowmentinsa ihminen saa opetusta siitä, mitkä olivat Herran tarkoitukset
ja suunnitelmat Hänen luodessaan ja asuttaessaan maan. Hän saa myös
opetusta siitä, mitä hänen pitää tehdä saadakseen korotuksen.
Täydellisen korotuksen saamiseksi vaaditaan endowmentin
siunaus. Jokaisen myöhempien aikojen pyhän tulee pyrkiä olemaan
kelvollinen saadakseen tämän siunauksen.
Pesu- ja voitelutoimituksia nimitetään temppelissä
usein valmistaviksi toimituksiksi. Tässä yhteydessä riittää, että
sanomme seuraavaa: Endowmentiin liittyy pesuja ja voiteluja, jotka
ovat luonteeltaan vertauskuvallisia mutta joissa luvataan tiettyjä
siunauksia niin tässä elämässä kuin tulevaisuudessakin.
Näiden toimitusten yhteydessä sinut puetaan temppelissä
virallisesti garmentiin ja sinulle luvataan siihen liittyviä suurenmoisia
siunauksia. On tärkeää, että kuuntelet näiden toimitusten aikana
tarkasti ja yrität painaa mieleesi luvatut siunaukset ja ne ehdot,
joilla ne toteutuvat.
Sinetöimistoimitus on se toimitus, joka liittää
perheet iankaikkisesti yhteen. Temppeliavioliittoon vihkiminen on
sinetöimistoimitus. Kun aviopari sinetöidään temppelissä siviilivihkimisen
jälkeen, ne lapset, joita heille on syntynyt ennen temppelisinetöimistä
ja jotka siis eivät ole syntyneet liiton alaisina, sinetöidään heihin
lyhyellä ja pyhällä toimituksella.
Pidä huoli siitä, että elämäsi on täysin kunnossa.
Se toteutuu vain, jos saat temppelisiunauksesi ja toimituksesi,
sillä "jumalisuuden voima ilmenee sen toimituksissa". (LK 84:20)
Pyhät liitot
Herra on ilmoittanut ilmoituksessa, joka nykyään
on Opin ja Liittojen Kirjan luku 132, seuraavaa:
"Sillä katso, minä ilmoitan sinulle uuden
ja iankaikkisen liiton, ja jos sinä et pysy siinä liitossa, sinä
olet tuomittu, sillä kukaan ei voi hyljätä tätä liittoa ja päästä
minun kirkkauteeni.
Sillä kaikki, jotka haluavat siunauksen minun
käsistäni, pysykööt laissa, joka on määrätty sen siunauksen saamiseksi,
ja sen ehdoissa, niin kuin on säädetty ennen maailman perustamista."
(LK 132:4-5)
Presidentti Joseph Fielding Smith on määritellyt uuden
ja iankaikkisen liiton seuraavasti:
"Mikä on uusi ja iankaikkinen liitto?
Valitettavasti minun täytyy sanoa, että on muutamia kirkon jäseniä,
jotka ovat joutuneet harhaan ja ymmärtäneet väärin sen, mikä uusi
ja iankaikkinen liitto tosiasiassa on. Uusi ja iankaikkinen liitto
on kaikkien evankeliumin liittojen ja velvoitusten yhteissumma."
(Pelastuksen oppeja, 3 osaa [Helsinki: MAP-kirkko,1977-1982], osa
1, s.154)
Tämä liitto sisältää kaikki evankeliumin toimitukset,
joista korkeimmat suoritetaan temppelissä. Lainaamme edelleen presidentti
Smithin sanoja:
"Tässä on selvä ja yksityiskohtainen määritelmä
uudesta ja iankaikkisesta liitosta. Se käsittää kaikki se
on evankeliumin täyteys. Siten asianmukainen avioliittoon vihkiminen,
kaste, pappeuteen asettaminen, kaikki muu jokainen sopimus,
jokainen velvoite, jokainen toimitus, joka kuuluu Jeesuksen Kristuksen
evankeliumiin ja jonka sinetöi lupauksen Pyhä Henki, on tässä annetun
lain mukaan osa uutta ja iankaikkista liittoa."
(Pelastuksen oppeja, osa 1, s. 156)
Edellä lainatussa jakeessa (LK 132:4) Herra puhuu niin
selvästi, että siitä ei voi erehtyä: "... sillä kukaan ei voi hyljätä
tätä liittoa ja päästä minun kirkkauteeni."
Ne, jotka menevät temppeliin, saavat ottaa päällensä
tiettyjä liittoja ja velvoituksia, jotka koskevat heidän omaa korotustaan
ja muiden korotusta. Vanhin James E. Talmage on kirjoittanut:
"Endowmentiin kuuluvissa toimituksissa
asianomainen henkilö ottaa täyttääkseen tiettyjä velvoitteita, kuten
liiton ja lupauksen, että hän noudattaa ehdottoman hyveellisyyden
ja siveyden lakia, on laupias, lempeä, suvaitsevainen ja puhdas;
omistaa sekä kykynsä että aineelliset varansa totuuden levittämiseen
ja ihmissuvun kohottamiseen; on jatkuvasti uskollinen totuuden asialle
ja pyrkii kaikin tavoin edistämään suurta valmistustyötä, jotta
maa saatettaisiin valmiiksi vastaanottamaan Kuninkaansa Herran
Jeesuksen Kristuksen. Kunkin liiton solmimisen ja kunkin velvoitteen
vastaanottamisen yhteydessä julistetaan luvattu siunaus, joka on
riippuvainen ehtojen uskollisesta täyttämisestä."
(Herran huone, s. 88)
Me teemme Herran kanssa liiton, että omistamme aikamme,
kykymme ja varamme Hänen valtakuntansa rakentamiseen.
Me olemme liitonkansaa. Me teemme liiton, että
annamme aikamme ja varamme ja kykymme kaiken, mitä olemme
ja mitä omistamme Jumalan valtakunnan rakentamiseksi maan päällä.
Yksinkertaisesti sanoen me teemme liiton, että teemme hyvää. Me
olemme liitonkansaa, ja temppeli on meidän liittojemme keskipiste.
Se on liiton alkulähde.
Tule temppeliin. Sinun pitäisi tulla temppeliin.
Toimiessasi siellä sijaisena jonkun kuolleen puolesta voit samalla
itse kerrata niitä liittoja, joita olet tehnyt. Voit painaa entistä
lujemmin mieleesi ne suuret hengelliset siunaukset, jotka liittyvät
Herran huoneeseen.
Ole uskollinen evankeliumin liitoille ja toimituksille.
Pyri tulemaan yhä kelvollisemmaksi näihin pyhiin toimituksiin askel
askeleelta koko elämäsi ajan. Pidä niihin kuuluvat liitot kunniassa.
Jos teet näin, olet onnellinen.
Silloin elämäsi on järjestyksessä kaikki
on kohdallaan. Perheesi on liitetty yhteen sellaiseen järjestykseen,
jota ei voi koskaan hajottaa.
Ne siunaukset, joita voit saada pyhästä temppelistä,
ovat liitoissa ja toimituksissa. Varmasti Herra on mielistynyt meihin,
jos meistä voidaan sanoa: Hän pitää liittonsa.
Ei ilman vastustusta
Temppelit ovat kirkon hengellisen voiman keskus.
On odotettavaa, että paholainen yrittää vaikuttaa meihin kirkkona
ja yksilöinä, kun pyrimme osallistumaan tähän pyhään ja innoitettuun
työhön. Hänen keinonsa vaihtelevat menneitten aikojen hirvittävistä
vainoista välinpitämättömyyteen työtä kohtaan. Viimeksi mainittu
on kenties kaikkein vaarallisin ja heikentävin temppelityön vastustuksen
muoto.
Temppelityö aiheuttaa paljon vastustusta, koska
se on myöhempien aikojen pyhille ja koko kirkolle suuri hengellisen
voiman lähde.
Loganin temppelin kulmakiven pyhittämistilaisuudessa
presidentti George Q. Cannon sanoi seuraavasti:
"Jokainen temppelin perustuskivi ja jokainen
temppeli, joka rakennetaan Herran pyhälle pappeudelleen ilmoittaman
järjestyksen mukaan, vähentää saatanan voimaa maan päällä ja lisää
Jumalan ja jumalisuuden voimaa, saa taivaan voimat liikkeelle meidän
hyväksemme ja kutsuu meille iankaikkisten Jumalien ja heidän kasvojensa
edessä asuvien siunaukset."
("The Logan Temple", Millennial Star, 12. marraskuuta 1877,
s. 743)
Kun kirkon jäsenet ovat huolten painamia tai kun tärkeät
päätökset painavat raskaasti heidän mieltään, he menevät tavallisesti
temppeliin. Sinne on hyvä viedä huolensa. Temppelissä me voimme nähdä
asiat hengellisestä näkökulmasta. Siellä me olemme temppelipalveluksen
aikana "poissa maailmasta".
Yksi arvokkaimpia asioita näissä tilanteissa on
se, että me teemme jonkun toisen puolesta jotakin, mitä hän itse
ei voi tehdä. Suorittaessamme endowmentia jonkun kuolleen puolesta
meistä tuntuu, että uskallamme rohkeammin rukoilla Herralta apua
itsellemme. Kun nuoren avioparin täytyy tehdä tärkeitä päätöksiä,
on erittäin hyödyllistä mennä käymään temppelissä, mikäli sellainen
on lähellä. Temppelin hengellisessä ilmapiirissä on jotakin puhdistavaa
ja selventävää.
Joskus ajatuksemme ovat niin kiinni ongelmissamme
ja niin monet asiat vaativat samanaikaisesti huomiotamme, että me
emme yksinkertaisesti pysty ajattelemaan ja näkemään selkeästi.
Temppelissä hämmingin nostattama tomupilvi näyttää laskeutuvan,
sumu ja usva hälvenee, ja me "näemme" sellaista, mitä emme ennen
pystyneet huomaamaan, ja löydämme ongelmistamme ulospääsyn, jota
emme ennen tienneet.
Herra siunaa meitä meidän osallistuessamme temppelien
pyhiin toimituksiin. Siellä saatavat siunaukset eivät rajoitu ainoastaan
temppelipalvelukseen. Meitä siunataan kaikissa toimissamme. Me olemme
kelvollisia pyytämään, että Herra pitää huolen niin hengellisistä
kuin ajallisista asioistamme.
Elian henki
Tammikuun 21. päivänä vuonna 1844 profeetta Joseph
Smith kirjoitti: "Saarnasin temppelin kaakkoisnurkalla useille tuhansille
ihmisille, vaikka sää olikin jokseenkin epämiellyttävä. Aiheenani
oli isien sydänten sinetöinti lapsiin ja lasten sydänten sinetöinti
isiin." (History of the Church, osa 6, s. 183)
Wilford Woodruff kirjoitti saarnan muistiin, ja
profeetta Joseph Smith liitti historiaansa seuraavan otteen veli
Woodruffin muistiinpanoista:
"Raamatussa sanotaan: 'Katso, minä lähetän
teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri
ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen
ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi
maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.'
Sanan kääntää pitäisi kuulua sitoa eli sinetöidä.
Mutta mikä on tämän tärkeän palvelustehtävän tarkoitus ja miten
se toteutetaan? Avaimet annetaan, Elian henki on tuleva, evankeliumi
vakiinnutetaan, Jumalan pyhät kootaan, Siion rakennetaan ja pyhät
tulevat pelastajina Siionin vuorelle."
(Profeetta Joseph Smithin opetuksia, osa 6)
Elian henki, josta profeetta tässä ja muissa yhteyksissä
puhui, on jotakin hyvin todellista. Kun se alkaa vaikuttaa johonkuhun
kirkon jäseneen, se on voimakas ja pakottava voima, joka saa häneen
halun tehdä sukututkimus- ja temppelityötä.
Se saa hänet tuntemaan huolta esi-isiensä hyvinvoinnista. Kun tuo
henki tulee, me haluamme tietää enemmän esi-isistämme me haluamme
tuntea heidät.
Profeetta Joseph Smith on sanonut:
"Toivoisin teidän ymmärtävän tämän asian,
sillä se on tärkeä; ja jos te otatte sen vastaan, niin tämä on Elian
henki, että me lunastamme kuolleemme ja liitämme itsemme esi-isiimme,
jotka ovat taivaassa, ja sinetöimme kuolleemme tulemaan esiin ensimmäisessä
ylös nousemuksessa; ja nyt me haluamme Elian voiman sinetöivän maan
päällä asuvat niihin, jotka ovat taivaassa. Tämä on Elian voima
ja Jehovan valtakunnan avaimet."
(History of the Church, osa 6, s. 252)
Lopulta sukupolvien ketju tulee olemaan täydellinen
ja koko ihmissuku voidaan sinetöidä yhteen.
Kohti esirippua
Meidän täytyy oppia ymmärtämään, miksi me rakennamme
temppeleitä ja miksi meiltä vaaditaan toimituksia. Sen jälkeen me
saamme jatkuvasti opetusta ja valistusta hengellisesti tärkeissä
asioissa. Se tulee rivinä rivin päälle, käskynä käskyn päälle, kunnes
me saavutamme valkeuden ja tiedon täyteyden. Siitä tulee meille
jokaiselle henkilökohtaisesti suurenmoinen suoja, ja se suojaa myös
kirkkoa.
Mikään muu työ ei ole tälle kirkolle parempi suoja
kuin temppelityö ja sitä tukeva sukututkimustyö. Mikään muu työ
ei ole hengellisesti jalostavampaa. Mikään muu työ ei anna meille
enemmän voimaa. Mikään muu työ ei vaadi korkeampaa vanhurskauden
ihannetta.
Temppelityö antaa meille kilven ja suojan sekä
yksilöinä että kansana. Temppelitoimituksissa meidät asetetaan liiton
alaisiksi - siellä meistä tulee liitonkansaa.
Jos me tunnustamme temppelitoimituksia koskevan
ilmoituksen, jos teemme liittomme varauksetta ja ilman puolusteluja,
Herra on suojeleva meitä. Me saamme elämän vaikeuksissa tarvitsemaamme
innoitusta.
Temppeleissä tehtävä työ on totta. Se ilmoitettiin
verhon toiselta puolelta, ja ilmoitus jatkuu.
Jokainen kirkon jäsen voi saada henkilökohtaista
ilmoitusta temppelityöstä.
Tule siis temppeliin tule saamaan siunauksesi.
Se on pyhää työtä.
Tukholman temppeli, jossa suomalaiset mormonitkin käyvät, sijaitsee
Västerhaningessa aivan paikallisjuna-aseman vieressä. Huomaa tornin
huipulla enkeli Moroni puhaltamassa pasuunaansa. MAP-kirkossa ei
käytetä ristiä, saati ristiinnaulitun kuvaa missään yhteydessä.
Espooseen on rakenteilla samankaltainen temppeli, jonka odotetaan valmistuvan aikaisintaan elokuussa 2006.
|